Metsä

"Moni pelkäsi, että puun hinta romahtaa, kun kaikki muukin menee pieleen" – Metsäomaisuutta innostuttiin hoitamaan viime kevään alkulamaannuksen jälkeen

Metsänomistajat harppasivat viime vuoden aikana kertaheitolla digitaaliseen maailmaan.
Jussi Partanen
Nakkilalainen Jarno Valkeapää (vasemmalla) käyttää säännöllisesti metsänhoitoyhdistyksen palveluja. Tänä vuonna hän ehti itsekin raivaustöihin. Oikealla metsänhoitoyhdistys Karhun asiantuntija Marita Säämäki ja keskellä asiantuntija Eetu Heino.

Kun koronapiina alkoi viime keväänä ja kaikki kokoontumiset jouduttiin perumaan, tunnelmat olivat synkät myös metsäalalla. Mitä tästä tulee? 11 kuukauden jälkeen tiedetään, että olosuhteisiin nähden aika hyvä tuli.

"Silloin oli muutenkin vaikea talvi menossa. Huonot korjuukelit ja lakot aiheuttivat pulmia. Pian kuitenkin huomattiin, että eihän se korona metsässä mikään ongelma ole", sanoo satakuntalaisen metsänhoitoyhdistys Karhun metsäasiantuntija Eetu Heino.

Hommat saadaan pyörimään, kun vain järjestellään. Valtava vessapaperin hamstraus oli esimerkki siitä, ettei metsäalalla voida panna ovia säppiin. Elämä jatkuu ja puuta tarvitaan.

Metsänomistajakunnassakin ensimmäinen reaktio oli jonkinlainen lamaannus.

"Moni pelkäsi, että puun hinta romahtaa, kun kaikki muukin menee pieleen", miettii metsäasiantuntija Marita Säämäki.

Näin ei käynyt. Tukin hinta lähti viime vuonna päinvastoin nousuun, ja puukauppoja solmittiin loppuvuonna vilkkaasti.

Vuodesta 2020 tuli esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Karhulle oiva vuosi. Jäsenmäärä lähti nousuun. Yhdistyksen jäsenten omistama metsäpinta-ala kasvoi yli 1 300 hehtaarilla edellisvuoteen verrattuna. Alueella keskimääräinen tilakoko on noin 30 hehtaaria.

Säämäen mukaan jäsenmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo, mutta tilanne on vähän samanlainen kuin politiikassa.

"Alan ääni saadaan kuuluviin vain, jos meitä on paljon. Puukauppapalvelut ovat monelle jäsenelle tärkeitä, mutta myös EU-edunvalvonta painaa vaakakupissa."

Muun muassa moottori- ja raivaussahoja ostettiin viime vuonna paljon. Myös nakkilalainen metsänomistaja Jarno Valkeapää ehti paneutua raivaustöihin tavanomaista enemmän.

"Olin joitakin viikkoja lomautettuna ja silloin ehdin tekemään metsätöitä", teknisenä ostajana työskentelevä Valkeapää kertoo.

Heino arvelee, että omatoimisia metsätöitä on varmasti tehty enemmän kuin normaalivuotena.

"Se on hieno asia, mutta vaikuttaisi, että omatoimihankkeet ovat olleet aika pieniä. Jos on ollut vaikkapa kuuden hehtaarin taimikonhoito, se jätetään yhä metsurille."

Ehkä suurin ja pysyvin mullistus on ollut digitaalisten palvelujen ja etätapaamisten käyttöönotto.

"Jos tällaista digiloikkaa olisi yritetty tekemällä tehdä, siihen olisi kulunut pitkä aika. Nyt se tapahtui hetkessä", hämmästelee Suomen metsäkeskuksen elinkeinojohtaja Anssi Niskanen.

Hän kiittelee metsänomistajia ja muita alan toimijoita siitä, miten jouhevasti toiminnan siirtyminen virtuaaliseksi on otettu vastaan. Metsäkeskus pääsi viime vuonna poikkeusoloista huolimatta tavoitteisiinsa lukuun ottamatta hankkeiden koulutuksia, joista osa jouduttiin koronarajoitusten vuoksi perumaan. Myöskään isoja yleisötapahtumia ei pystytty järjestämään.

"Koulutus ja neuvonta ovat yllättävän hyvin onnistuneet verkon välityksellä", Niskanen sanoo.

Metsäkeskuksella ja metsänhoitoyhdistyksillä on yhteinen kokemus siitä, että esimerkiksi sukupolvenvaihdosasioissa kaikki asianosaiset on helpompi saada koolle etäkokoukseen kuin perinteiseen tapaamiseen.

Joissakin tilaisuuksissa verkkotapahtuma on onnistunut jopa paremmin kuin perinteinen luento.

"Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on järjestetty metsänhoitoyhdistysten metsäveroilta vuosittain. Siellä on ollut aina tupa täynnä, pari sataa ihmistä. Nyt se järjestettiin webinaarina, ja osallistujia oli yli tuhat", kertoo toimitusjohtaja Jouni Tiainen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä.

Jussi Partanen
"Moni pelkäsi, että puun hinta romahtaa, kun kaikki muukin menee pieleen", toteaa metsäasiantuntija Marita Säämäki koronan alkuajan tunnelmista. Pelko osoittautui turhaksi.
Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

THL:n koronalaskelmat kertovat, miksi rajoitustoimia tarvitaan nyt, sanoo professori Vapalahti

Kansainvälinen indeksi: Suomen elintarviketurva on paras – ruoka ei loppunut kesken, vaikka korona tyhjensi kauppojen hyllyt

THL: Suomessa todettu yli 500 uutta koronavirustartuntaa

Kiinan teollisuus toipui koronasta, vienti kasvaa kohisten – kasvomaskit ja elektroniikka vauhdittavat idän jättiläisen menestystä