Metsä

"Mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita", laskennalliset päästöt tulisivat Suomelle kalliiksi

Erillisjousto vaikuttaa siihen, nähdäänkö Suomen metsät EU-laskentojen perusteella päästöinä vai nieluina.
Kari Salonen
Suomen tavoitteena on, että kesällä julkaistava lulucf-asetus huomioisi nykyistä paremmin Suomen metsien todelliset nielut.

Euroopan unionin jäsenmaat tukivat kuluvalla viikolla Suomelle luvattua maankäyttö- ja metsätaloussektorin (lulucf-sektori) päästölaskentoihin tarkoitettua erillisjoustoa. MT kertoi päätöksestä keskiviikkona.

Jousto liittyy EU-maiden kolme ja puoli vuotta sorvaamaan lulucf-laskentamalliin, jolla EU pitää kirjaa jäsenmaiden metsätalouden ja maankäytön päästöistä ja nieluista.

Koska nielujen tulevaa kehitystä verrataan historialliseen metsänkäyttöön, Suomen metsistä saattaa tulla EU:n ilmastolaskelmien mukaan nielujen sijaan päästö. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi saattaisi joutua ostamaan "nieluoikeuksia" muilta mailta.

EU-laskentamallin epäreilun kohtelun vuoksi Suomi neuvotteli itselleen 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia joustovaraa, jolla laskennallisia päästöjä voidaan korvata.

Komissio kuitenkin rajasi, että kymmenen miljoonan tonnin kompensaatiota voidaan käyttää pelkästään metsämaan päästöjen korvaamiseen. Erillisjouston hyödyntäminen esimerkiksi nielua pienentävän metsäkadon päästöjen korvaamiseen olisi siis ollut käytännössä mahdotonta.

Myös neuvoston oikeuspalvelu kiinnitti huomiota komission esityksen ja lulucf-neuvotteluiden tuloksen ristiriitoihin.

”Suomelle on tärkeää, että sovitusta pidetään kiinni”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kommentoi.

Leppä pitää kyseenalaisena, että vaikka vuonna 2019 Suomen metsien, maatalouden ja maankäytön nettonielu oli vajaat 15 miljoonaa hiilidioksiditonnia, lulucf-laskukaavalla se voisikin olla päästölähde. Erillisjousto ei vähennä Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimoa.

”Erillisjoustolla on Suomelle ratkaiseva merkitys, sillä ilman sitä mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita. Kiitän lämpimästi muita jäsenmaita yksimielisestä tuesta kannallemme."

Koska EU:n ilmastotavoitteet kiristyvät, komissio aikoo laittaa lulucf-laskennan remonttiin. Suomen toiveena on, että uudistus ottaisi Suomen metsänielut sellaisenaan huomioon ilman keinotekoisia rajoituksia.

Maa- ja metsätalousministeriöstä muistutetaan, että Suomen maankäyttösektori on todellisuudessa merkittävä nettonielu.

"Vaikutamme sen puolesta, että lulucf-asetusta muutettaessa siirryttäisiin todenmukaisten nielujen laskentaan", ministeri Leppä kertoo.

"On myös välttämätöntä, että nielut lasketaan jäsenmaakohtaisesti eikä koko Euroopan tasolla. Emme halua luoda tilannetta, jossa Suomen suurten metsä­nielujen ansiosta Saksa tai Puola saisivat lisäaikaa jatkaa kivihiilen polttamiseen."

Lue myös:

EU:n hiilinielulainsäädäntö tiukentaa otetta Suomen metsistä – "Metsänomistajien tekemä ilmastotyö pitää saada näkyväksi"

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Turpeen käyttö vaakalaudalla – EU-säädös uhkaa kiristää kasvihuoneiden, Neovan ja koko Euroopan puutarha-alan rahoitusta, jos kohteiden luokittelua ei muuteta

Puoli miljoonaa viljavuusnäytettä: Peltojen fosfori hupenee, mutta hiiltä sitoutuu

Pelto sitoo hiiltä ainakin metriin saakka

Metsäkeskustelussa tärkeää ymmärtää perusasiat