Metsä

Rahastojen osuus metsätilakaupasta jatkoi nousuaan

Metsätilojen kauppa kiihtyi Pohjois-Suomessa viime vuonna, koko maassa kauppojen määrän kasvu tasaantui.
Kari Salonen
Rahastojen osuus jatkoi nousuaan viime vuoden metsätilakaupoissa, yksityisten osuus supistui vastaavasti.

Rahastojen osuus metsätilojen kaupasta nousi viime vuonna. Kaupat lisääntyivät eniten Lapissa, kertoo Maanmittauslaitos.

Maanmittauslaitoksen mukaan metsätilojen kaupan kasvuvauhti taittui maltilliseksi viime vuonna. Metsätilat vaihtoivat silti omistajaa lähes 300 miljoonalla eurolla. Tilojen keskihinta nousi muutaman prosentin.

Yli 2 hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin 4 700 kappaletta. Eniten kaupat lisääntyivät Lapissa, mutta määrällisesti metsäkauppoja solmittiin eniten Pohjois-Pohjanmaalla, 780 kappaletta. Siinä oli lisäystä 8 prosenttia.

"Kauppa vilkastui eniten Lapissa 33 prosentilla, myytyjä metsätiloja oli yhteensä 420. Samaan aikaan Etelä-Suomessa, yhdeksän eteläisimmän maakunnan alueella tehtyjen metsäkauppojen määrä väheni", summaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta.

Suuremmista, yli 10 hehtaarin metsätiloista kauppoja sovittiin yli 2 800. Määrä oli suunnilleen edellisvuoden tasolla, kasvua kirjattiin vain prosentin verran.

Myös yli 10 hehtaarin metsätilojen kauppa oli vilkkainta Pohjois-Pohjanmaalla, jossa myytiin 520 metsätilaa. Seuraavaksi vilkkainta kauppa oli Lapissa, jossa tiloja myytiin 330.

Lapissa myyntimäärät nousivat peräti 37 prosenttia. Vastaavasti Etelä-Suomessa tilakauppojen määrän kasvu taittui.

Viime vuoden metsätilakauppojen mediaanihinta oli noin 2 900 euroa hehtaarilta. Koko maan myyntihinnoissa ei tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna.

Ärölän mukana keskihinnan muuttumattomuus selittyy sillä, että pohjoisen Suomen metsätilakauppojen osuus kauppojen kokonaismäärästä oli suurempi kuin edellisenä vuonna.

Lapissa ja Kainuussa metsätilojen keskihinta nousi yli 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uudellamaalla keskihinta puolestaan laski yhdeksällä prosentilla.

Metsämaan hinnat vaihtelevat suuresti alueen ja kohteen mukaan. Yleensä tilan hinta on sidoksissa välittömiin hakkuumahdollisuuksiin.

Hintaan vaikuttaa myös tiestö ja joissain tapauksissa myös etäisyys ostajan mahdollisista muista metsistä. Perinteisesti omaan tilaan rajoittuvista palstoista on ollut muista suurempi maksuhalukkuus. Ne saattavat olla järkeviä ostoksia esimerkiksi leimikkosuunnittelun ja hoitotöiden kannalta.

Keskimääräinen hehtaarihinta oli 3 070 euroa, nousua edellisvuoteen verrattuna noin 3 prosenttia. Myytyjen kohteiden pinta-ala oli keskimäärin 41 hehtaaria..

Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa, keskimäärin 5 200 euroa hehtaarilta ja halvinta Lapissa, keskimäärin 1 030 euroa hehtaarilta.

Yhtiöiden osuus viime vuoden metsäkauppojen lukumäärästä oli 14 prosenttia, ostetusta pinta-alasta noin 13 prosenttia ja kauppasummasta noin 17 prosenttia.

Rahastot ostivat myydyistä metsätiloista lähes 18 prosenttia lukumäärästä, 37 prosenttia pinta-alasta ja noin 34 prosenttia kauppasummasta. Yksityiset ostajat ostivat metsätiloista noin 64 prosenttia lukumäärästä, 45 prosenttia pinta-alasta ja 44 prosenttia kauppasummasta.

Lopuissa metsätilakaupoissa ostajina olivat muun muassa kunnat, säätiöt, valtio ja yhteismetsät.

Edellisvuoteen verrattuna rahastojen osuus metsätilakaupoista jatkoi nousuaan. Vastaavasti yksityisten osuus pieneni. Yksityiset metsänomistajat jäivät rahastojen jalkoihin etenkin Itä-Suomessa.

MTK:n mukaan rahastot käyttäytyvät metsänomistajina eri tavoin kuin yksityiset metsänomistajat. Ongelmiksi voivat muodostua esimerkiksi hirvikannan säätely ja lyhytnäköiset metsänkäsittelyt.

Metsätilakauppoja pohdittaessa Ärölä muistuttaa, että rahastot ovat sekä ostajia että myyjiä. Rahastot myivät metsiä toisille rahastoille.

Kuolinpesien osuus metsätilojen myynneistä on ollut tasaisesti vähän yli 20 prosenttia viimeisten viiden vuoden ajan, kun tarkastellaan myyntejä lukumäärien, pinta-alojen tai rahamäärien suhteen.

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Metsätilojen kauppa vilkastui kolmanneksella Pohjois-Suomessa, Lapissa myytiin viime vuonna 420 metsätilaa

Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Rahastot napsivat metsätiloja – Pohjois-Karjalassa yksityisten ostajien osuus kauppasummasta jäi viime vuonna 23 prosenttiin

En löydä apua palstan myyntiin