Metsä

Tutkimus: Korpikuusikoissa jatkuva kasvatus kannattaa

Jos suometsään jätetään riittävästi puustoa, ei kunnostusojitusta tutkimuksen mukaan tarvita.
Heikki Willamo
Tutkimuksen laskelmien mukaan kunnostusojituksia ei tarvita jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa, kun suometsään jätetään riittävästi puustoa, joka haihdunnallaan ylläpitää kasvupaikan kuivatusta.

Jatkuvapeitteinen kasvatus sopii tuoreen tutkimuksen mukaan hyvin varttuneisiin korpikuusikoihin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Venäjän tiedeakatemian ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa jatkuvapeitteisen kasvatuksen taloudellinen kannattavuus oli varttuneissa korpikuusikoissa jaksollista parempi, koska jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa ei muodostunut metsänhoitokustannuksia. Siinä uudistuminen tapahtui luontaisesti, maata ei tarvinnut muokata eikä taimikkoa harventaa.

Lisäksi jaksollisessa kasvatuksessa kannattavuutta heikensi hakkuutulojen odottelu. Uudistamisen jälkeen kesti vuosikymmeniä ennen kuin saatiin seuraavan kerran hakkuutuloja.

Erilaisia kasvatusvaihtoehtoja tarkasteltiin lähtötilaltaan varttuneessa ja eri-ikäisiä ja kokoisia puita kasvavassa korpikuusikossa. Korpikuusikolla tarkoitetaan runsasravinteista puustoista suota, jossa pääpuulaji on kuusi.

Metsikön simuloinneissa vaihdeltiin poimintahakkuiden aikaväliä ja voimakkuutta siten, että erilaisia jatkuvan kasvatuksen vaihtoehtoja oli yhteensä 28. Näin saatiin kattava kuva siitä, miten erilaiset poimintahakkuukäsittelyt vaikuttavat metsänkasvatuksen kannattavuuteen suometsissä. Vertailukohdaksi simulointiin metsänhoitosuosituksien mukainen jaksollisen kasvatuksen vaihtoehto.

Paras taloudellinen tulos saavutettiin, kun harvennusten aikaväli oli 15 vuotta ja puustoa harvennettiin siten, että sen pohjapinta-ala hakkuun jälkeen oli 10 neliömetriä hehtaarille.

Monet poimintahakkuiden vaihtoehdot tuottivat lähes yhtä hyvän taloudellisen tuloksen.

"Metsänomistajilla on siis valinnanvaraa hakkuiden toteutuksessa ilman merkittävää heikennystä taloudellisessa tuloksessa. Tutkimuksen laskelmissa käytettiin kolmen prosentin diskonttokorkoa. Lisäksi laskelmia tehtiin yhden ja viiden prosentin korkokannoilla", kertoo tutkimusprofessori Artti Juutinen Lukesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kunnostusojitusten tarvetta.

Laskelmien mukaan kunnostusojituksia ei tarvita jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa, kun suometsään jätetään riittävästi puustoa, joka haihdunnallaan ylläpitää kasvupaikan kuivatusta.

Puuston pohjapinta-alan tulisi olla yli kahdeksan neliömetriä hehtaarilla.

Luken Juutisen mukaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vesistökuormitus on todennäköisesti pienempi kuin jaksollisen kasvatuksen, koska vesistökuormitusta aiheuttavia kunnostusojituksia ei tarvitse tehdä.

"Tämä myös ehkäisee sekä veden pinnan nousua lähelle maanpintaa että sen laskeutumista syvälle maanpinnasta, mitkä aiheuttavat suometsissä kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastoa lämmittävä vaikutus on siten pienempi."

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Canadian Journal of Forest Research -lehdessä.

Lue myös:

Jatkuva kasvatus vaatii tarkkaa suunnittelua – "Nuori, tasaikäinen metsikkö ei ole helpoimmasta päästä"

Jatkuvaa vai jaksollista metsänkasvatusta? – "Eihän rakennusmiehelläkään ole pakissa vain sahoja tai vasaroita, vaan molempia"

Metsäluonto voi köyhtyä jatkuvassa kasvatuksessakin – "Usein esitetään epäkriittisesti, että kaikki metsätalouden negatiiviset vaikutukset lakkaisivat"

Soveltuuko jatkuva kasvatus suometsiin? "Osaan metsäkuvioista sopii" – voi auttaa pitämään vedenpinnan tason oikeassa syvyydessä

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Luonnonvarakeskuksen työntekijät välttyvät susipannoituksia koskevilta syytteiltä – syyttäjä ei löytänyt perusteita syyllisyyden tueksi

Hirvikanta pieneni noin kymmenyksellä viime vuodesta – vasatuotto heikentymässä Lapissa

Metsänomistajat lisäsivät kuusen myyntejä viime vuonna rajusti

Metsiä kartoittavat paitsi Luke ja metsäkeskus myös ympäristöjärjestöt – millä luvalla metsissä liikutaan ja mikä on yksityismetsänomistajan turva?