Metsä

Yhteismetsässä puuomaisuus hoituu vähällä vaivalla –"Järkevä omistusmuoto varsinkin silloin, kun metsänomistajalla ei ole itsellään mahdollisuuksia panostaa asiaan riittävästi"

Lappajärven yhteismetsällä on 31 osakasta, joista yksi on Lappajärven kunta.
Timo Aalto
Lappajärvellä yhteismetsään on lähtenyt mukaan 31 osakasta, joista yksi on Lappajärven kunta. Yhteismetsän kokonaispinta-ala on noin 1 300 hehtaaria.

Yhteismetsä tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden hoitaa puuomaisuuttaan varsin vähällä vaivalla. Kun yhteismetsä myy puuta, veroprosentti on alempi kuin yksityisellä omistajalla.

Lappajärvellä vuodesta 2015 toimineen yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Matti Saarenpää pitää yhteismetsää erinomaisena vaihtoehtona.

”Yhteismetsä on järkevä omistusmuoto varsinkin silloin, kun metsänomistajalla ei ole itsellään mahdollisuuksia panostaa asiaan riittävästi.”

”Se on erinomainen toimintatapa myös silloin, kun omistaja asuu kaukana metsäomaisuudestaan”, Saarenpää sanoo.

Yhteismetsään kuuluvien metsien ei tarvitse olla yhden kunnan alueella.

Yhteismetsässä mukana olevien metsänomistajien ei tarvitse pohtia, miten omaisuutta hoidetaan.

”Metsäomaisuus tulee hoidetuksi automaattisesti. Hoitotoimet tehdään tarkkojen suunnitelmien mukaan. Meillä metsänhoitotyöt hoitaa kilpailutuksen perusteella metsänhoitoyhdistys.”

Yhteismetsään liittyminen ei vaadi metsänomistajalta rahallista panostusta. Liittyminen edellyttää ainoastaan maanmittaustoimituksen, jonka maksaa valtio.

Lappajärvellä yhteismetsään on lähtenyt mukaan 31 osakasta, joista yksi on Lappajärven kunta. Yhteismetsän kokonaispinta-ala on noin 1 300 hehtaaria.

”Toimintaan tarvittavat varat saadaan yhteismetsään kuuluvan puuston myynnistä. Aloittaessamme toiminnan viisi vuotta sitten teimme alkuun noin 3 000 kuution puukaupat, joista saimme tarvittavan alkupääoman.”

”Alkuvaiheessa toiminta suunnattiin erityisesti metsänhoitotöihin, sillä tiloilla oli hoitoa vaativia taimikoita sekä raivausta kaipaavia nuoren metsän kunnostuskohteita lähes 200 hehtaaria”, Saarenpää kertoo.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Lappajärven yhteismetsä pyrkii myymään vuosittain noin 3 000 kuutiota puuta. Vuosittaisen kasvun on laskettu olevan noin 5 200 kuutiota.

”Puukaupoista saaduilla rahoilla tehdään edelleen vuosittain erilaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä kuten esimerkiksi taimikonhoitoa.”

Puiden korjuu ei ole Lappajärven yhteismetsässä sujunut joka vuosi suunnitelmien mukaan leutojen talvien vuoksi.

”Näin kävi vuonna 2019. Silloin leutoa talvea seurasi huonon puun kysynnän siivittämä kesä. Viime vuonna saimme tehtyä nuokin puukaupat.”

”Osakkailla onkin nyt mukava tilanne, sillä yhteismetsällä on jäsenilleen hoitotoimenpiteiden ja verojen jälkeen tilitettävää noin 200 000 euroa”, Saarenpää laskee.

Lappajärven yhteismetsä on osakkaana lähes kaikissa paikkakunnan metsäautoteissä.

”Osallistumme lisäksi maihimme rajoittuviin, järkeviin täydennysojitushankkeisiin. Toteutamme harkinnan mukaan lannoitusta hyvän tuoton turvaavissa kohteissa”, Saarenpää toteaa.

Saarenpää sanoo osakkeiden olleen yhteismetsään hyvin tyytyväisiä, asiat ovat hoituneet täydessä sovussa ja yhteisymmärryksessä.

”Asiat käydään läpi pari kertaa vuodessa pidettävissä kokouksissa. Osakkaat ovatkin olleet hyvin tyytyväisiä tällaiseen mahdollisuuteen, missä metsänomistajan ei tarvitse itse tehdä käytännössä mitään.”

”Jokaisella säilyy koko ajan täysi omistusoikeus metsiinsä. Oman osuuden voi halutessaan myydä, lahjoittaa tai antaa vaikkapa perinnöksi milloin vain."

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Sallan yhteismetsä liittyi FSC-sertifiointiin varmistaakseen kuitupuun menekin

Lappajärveläinen Aulis Luoma löysi eläketurvan metsästä: ”On harmi, että osa metsänomistajista ei juurikaan välitä omaisuudestaan”

Yhteismetsillä parempaa metsänhoitoa

Uusia yhteismetsiä perustetaan kymmeniä vuodessa