Metsä

"Ilmastopaneelin vaatimukset Suomen metsien suojelusta ovat kestävän kehityksen vastaisia", puhtaiden teknologioiden professori arvioi

Professori Olli Dahl ottaa yliökirjoituksessaan kantaa ilmastopaneelin vaatimuksiin Suomen metsien käyttämiseen vain hiilinieluina.
Jaana Kankaanpää
"Suomella on kestävällä tavalla hoidettua metsää eli uusiutuvaa raaka-ainetta, josta ammentaa hyvinvointia nyt ja uusien innovaatioiden myötä myös tulevaisuudessa."

Suomen ilmastopaneeli on viime aikoina tuonut esille paljon hyviä asioita: fossiilisten raaka-aineiden käyttöä tulee vähentää, hiilinieluja tulee kasvattaa, suoalueita tulee suojella, luonnon monimuotoisuutta tulee lisätä ja niin edelleen. Valitettavasti heillä kuitenkin unohtuu kestävän kehityksen periaatteet tietyiltä osin ja erityisesti Suomessa.

Kestävässä kehityksessä ympäristöasioiden sekä taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen tulee olla keskenään tasapainossa. Näin saavutetaan tilanne, jossa ihmisillä ja luonnolla on hyvä olla. Myös kulttuurilliset asiat ovat nykyisin osa kestävää kehitystä.

Nykyiset ilmastopaneelin vaatimukset Suomen metsien suojelusta ja niiden käyttämisestä vain hiilinieluina ovat kestävän kehityksen taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien vastaisia ja korostavat vain ympäristöulottuvuutta.

Suomessa käytetään metsien vuotuisesta kasvusta noin 60 prosenttia. Vastaava luku Ruotsissa on noin 80 ja keskimäärin EU-maissa noin 70 prosenttia. Suomen metsäpinta-alasta on suojeltu noin 13 prosenttia (2,9 miljoonaa hehtaaria), Ruotsissa 9 prosenttia (2,3 milj. ha) ja EU-maissa keskimäärin 15 prosenttia (31 milj. ha).

Tulee muistaa, että tiukasti suojellusta metsäpinta-alan osuudesta Suomen osuus kattaa EU:n alueella yli puolet.

Metsien hyödyntämisen taloudellinen merkitys Suomelle on 8,5 miljardia euroa (4,5 prosenttia bkt:stä), Ruotsissa 10 miljardia euroa (2,5 prosenttia bkt:stä) ja EU-maissa keskimäärin 117 miljardia euroa (0,7 prosenttia bkt:stä). Edellä mainitut luvut kertovat suoraan metsien merkityksen Suomen taloudelle ja myös sen, kuinka kestävästi metsiämme käytetään ja kuinka hyvin niitä on aina suojeltu.

Edellä esitetyt reaalimaailman luvut ovat unohtuneet täysin ilmastopaneelilta. On suuri vaara, että Suomen metsät ja niiden vuotuinen kasvu uhrataan yhteisen EU:n hyväksi, ja Suomen talouskasvu romahtaa.

Ilmastopaneelin ajamat metsiensuojelutavoitteet ja metsien käyttö vain hiilinieluina vievät Suomessa pois pohjan kestävän kehityksen periaatteista. Kun läpi Suomen ulottuva, metsien kasvun antama taloudellinen ja työllistävä hyvinvointi menetetään, alkaa sosiaalinen ulottuvuus heikentyä.

Kun mahdollisuus hallita ja hyödyntää omaa omaisuuttaan perheensä ja seudullisten tarpeiden mukaan viedään, katkeruus kasvaa. Kun mahdollisuus huolehtia perheestään valitsemallaan kotiseudulla, omalla työllä ansaitulla toimeentulolla häviää, ihmisten tunne arvostaan yhteiskunnan jäseninä heikkenee ja toivottomuus kasvaa.

Työn ja hyvinvoinnin katoaminen maaseudulla voi nostattaa konflikteja, jopa Suomessa.

Näköalattomuus voi koventaa asenteita ulkomaalaisia kohtaan, kun heidän uskotaan saavan enemmän etuja suomalaisten kustannuksella. Kulttuurinen näkökohta kestävässä kehityksessä on monipuolinen ja sen sisällä voidaan tarkastella monikulttuurisuuden edistämistä ja myös ihmisten elinpiirien monipuolista säilymistä.

Ihmisillä on oikeus asua myös maaseudulla. Kaikkien ihmisten ei tarvitse asua kaupungeissa tai suurten liikennevirtojen äärellä, kuten nykypolitiikka valitettavasti suurelta osin edellyttää.

Koronavuosi on opettanut ihmisille, että myös etänä voi tehdä töitä, ja samalla asua maaseudulla luonnon keskellä. Mitä parempi on maaseudun elinvoima, sitä enemmän pystytään tuottamaan suomalaisille hyvinvointia metsien kasvua hyödyntäen.

Ilmastopaneelin tulisi huomioida se tosiasia, että maailman valtioilla on omat vahvuutensa ja toki heikkoutensakin. Esimerkiksi Norjalla on öljyä, josta saadut varat on rahastoitu norjalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Maailmassa on monta Norjan kaltaista esimerkkiä, joissa valtioiden hyvinvointi perustuu lähes täysin fossiilisten raaka-aineiden öljyn ja kaasun hyödyntämiseen. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Saudi-Arabia ja suurin osa sen rajanaapureista. Näissä maissa hyvinvointi kukoistaa, mutta haasteena heillä ovat ihmisoikeudet ja niiden kunnioittaminen.

Suomella on kestävällä tavalla hoidettua metsää eli uusiutuvaa raaka-ainetta, josta ammentaa hyvinvointia nyt ja uusien innovaatioiden myötä myös tulevaisuudessa. Ilmastopaneelin jyrkkä asenne metsien käyttöön johtaa myös nuorten tulevaisuuden tekijöiden ammatinvalintaan.

On suuri vaara, että innovatiiviset nuoret valitsevat mieluummin pelialan tai jonkin muun trendikkään alan biomassan tutkimuksen ja jalostamisen sijasta. Näin jää monia hienoja biotuoteteollisuuden innovaatioita kehittämättä.

Aito ilmastoteko on keskittyä fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen Suomessa ja muualla maailmassa.

Olli Dahl

professori

Puhtaat teknologiat

Biotuotteiden ja biotekniikan laitos

Aalto-yliopisto

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Suomen ilmastopaneeli ei tue kestävää kehitystä

Metsäkeskusteluun laajempi näkemys

Metsätaloudella hyvät näkymät

Kestävä kehitys on ­ilmastotavoitteiden ytimessä