Kovakuoriaisten lahko on määrällisesti arvioiden menestyksekkäin hyönteislahko. Runsaat 350 000 lajia muodostavat neljäsosan kaikista maapallon tunnetuista eliölajeista. Kovakuoriaislajien kokonaismääräksi arvellaan kuitenkin yli viisi miljoonaa. Suomesta lajeja on löydetty 3 700.
Suurimmalla osalla kovakuoriaisia on nimensä mukaisesti kova kitiinikuori selkänsä suojana. Se muodostuu kovettuneista etusiivistä, jotka niveltyvät niskaan ja aukeavat hyönteisen lähtiessä lentoon.
Suuri lahko on erittäin monimuotoinen niin ulkonäöltään kuin elintavoiltaan. Suomessa tavattavista lajeista noin kaksi kolmasosaa elää metsissä, useimmat jossain elämänkiertonsa vaiheessa lahopuussa. Valitettavan monet niistä ovat päätyneet uhanalaisten listalle.
Komeimpia kovakuoriaisia ovat sarvijäärät eli hapsenkakkiaiset. Heimosta tunnetaan lähes 30 000 lajia. Nimensä se on saanut pitkistä tuntosarvistaan, jotka joillain lajeilla ovat reilusti ruumista pitemmät.
Yksi yleisimmistä sarvijääristämme on havukantojäärä. Se on suhteellisen lyhytsarvinen kellanharmaa hyönteinen, jonka toukat elävät havupuiden kaarnan alla nilaa syöden. Kukkajäärät ovat värikkäitä jääriä, nelivyöjäärä muistuttaa hieman ampiaista, punakukkajääränaaras on tiilenpunainen, koiras puolestaan kellertävä.
Yhdellä jäärällä on erikoinen nimi: papintappaja. Mistä nimi tulee? Entä millä sarvijäärällä on pisimmät sarvet? Lue Heikki Willamon koko juttu Aarteen sivuilta.
