Metsä

Hirvieläinkysely sai vastausvyöryn – lännessä ja kaakossa eniten painetta hirvikannan harventamiselle

Kolmanneksella hirvitalousalueista maanomistajat pienentäisivät hirvikantaa, MTK:n kysely kertoo.
Miska Puumala
Noin joka viides vastaaja osallistuu hirvieläinten metsästykseen metsästysseuran jäsenenä.

Maanomistajat toivovat nykyistä pienempää hirvikantaa erityisesti kaakossa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Karkeasti jaoteltuna koko eteläisessä Suomessa on painetta harventaa hirvikantaa.

Asia ilmenee MTK:n ja SLC:n kyselyssä. Kysely lähetettiin helmikuussa verkkolinkkinä kaikille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli yhdistysten tiedossa.

Kyselyyn tuli yli 19 000 vastausta. Vastauksia hyödynnettiin hirvikantatavoitteiden asettamista edeltäneessä sidosryhmäkuulemisessa.

Jäseniltä kysyttiin ensimmäisenä, onko nykyinen hirvikanta heidän maaomaisuutensa alueella aivan liian suuri, liian suuri, sopiva, liian pieni vai aivan liian pieni.

"Joka kolmannella hirvitalousalueella maanomistajien enemmistä katsoo, että hirvikanta on liian tai aivan liian suuri eli kantaa tulisi pienentää", MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen summaa.

43 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että hirvet ovat aiheuttaneet heidän maillaan merkittäviä taloudellisia vahinkoja.

Valkohäntäpeuroja on maanomistajien mielestä selkeästi liikaa Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Osalla Varsinais-Suomen ja Uudenmaan hirvitalousalueista yli puolet vastaajista on kärsinyt maillaan merkittäviä taloudellisia vahinkoja valkohäntäpeuran vuoksi.

Metsäkauris puolestaan on Leskisen mukaan kasvava ongelma rannikkoseuduilla.

"Kaurisvahinkojen arviointi on vaikeaa", hän toteaa.

Puolet vastaajista kertoo, että hirvieläinkannat ovat vaikuttaneet metsänuudistamisessa pääpuulajin tai maataloudessa viljeltävän kasvin valintaan.

Leskinen pitää tätä tietoa hätkähdyttävänä.

"Koivun viljelystä on luovuttu monin paikoin kokonaan, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta. Kuusta istutetaan liian karulle kasvupaikalle, mikä puolestaan aiheuttaa kasvutappioita."

Metsästystä harrastaa 37 prosenttia vastaajista.

"Mitä pohjoisempana maanomistaja asuu, sitä todennäköisemmin hän myös itse metsästää", Leskinen kiteyttää.

Noin joka viides vastaaja osallistuu hirvieläinten metsästykseen metsästysseuran jäsenenä.

Jäseniltä kysyttiin myös, minkä kouluarvosanan he antaisivat maanomistajien ja metsästäjien paikalliselle yhteistyölle.

Keskiarvo koko maassa on kahdeksikon kieppeillä, mitä Leskinen pitää varsin hyvänä.

Juttua korjattu 20.4.2021 kello 14.32 kartan osalta.

Lue myös: Valtaosa metsänomistajista jättää hirvivahinkokorvaukset hakematta – joka kolmas pelkää, että joutuu itse maksumieheksi

Jukka Pasonen
Tässä grafiikassa ovat mukana vain näkemykset hirvistä, ei valkohäntäpeuroista eikä metsäkauriista.
Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Valtaosa metsänomistajista jättää hirvivahinkokorvaukset hakematta – joka kolmas pelkää, että joutuu itse maksumieheksi

Puuntuottaja-professori lyttää hirvikannan säätelyn: "Järjestelmä on mätä" – MTK: "Ei toimi osassa Suomea"

Valkohäntäpeurakantaa on pakko vähentää

"Peurojen ruokintakielto voimaan heti, metsästys vapaaksi ja ilvekselle rauhoitus tihentymäalueilla", vaatii nokialainen viljelijä