Metsä

Lukijalta: "Osaran aukeilla" kunnostettiin Pohjois-Suomen metsät

Paljon keskustelua ja arvostelua nostattaneiden "Osaran aukeiden" hakkuiden taustalla oli Erkki Raudaskosken mukaan tiheän kuusikon aiheuttama maaperän kylmettyminen ja siitä seurannut kasvun tyrehtyminen. Avohakku kulottaminen ja muokkaus palauttivat metsien kasvukunnon.
Kari Lindholm
Kituvat Pohjois-Suomen metsät saatiin kasvukuntoon ja Pohjois-Suomen metsäteollisuus on jo pitkään saanut raaka-aineensa näiltä alueilta.

Maassamme on koettu monia metsänkäytön vaiheita, jotka ovat lisänneet puuvarojamme ja samalla kasvattaneet kansallista vaurauttamme. Metsien vuotuinen kasvu on nykyisin noin 110 miljoonaa kuutiota.

Vaikka kasvuun vaikuttavat luonnon omat, ihmisestä riippumattomat tekijät, myös ihminen on merkittävä vaikuttaja. Aiemmin metsät ovat palaneet kerran kolmessasadassa vuodessa, ja saatu tuhkalannoitus on kasvattanut entistä vahvemman puuston. Hoitotyössä on käytetty myös näitä samoja luonnonmenetelmiä.

Meillä tehtiin takavuosina valtava metsänhoitotyö, pääosin 1950-luvulla ja jatkuen vielä 1960-luvulle. Pohjois-Suomessa havaittiin tuolloin erikoinen ilmiö. Kuusikot alkoivat kuivua ja kuolla ja kuusikon reunamilla männiköt kasvaa heikkoa mutkikasta riukua, josta ei saatu tukkia. Pohjois-Suomessa oli näitä alueita satojatuhansia hehtaareja. Onneksi koko maa ei autioitunut.

Kuusikoiden näivettyminen johtui maaperän kylmenemisestä. Tiheä kuusikko peitti sen, eikä aurinko päässyt sitä lämmittämään, jolloin maan mikrobisto kuoli ja kaikki elämä vähitellen sammui. Lopuksi muodostui pintaa suojaava kunttakerros.

Asiaa tutkimaan kutsuttiin metsähoitaja ja professori Nils Osara, alan opettaja ja myöhemmin Metsähallituksen pääjohtaja. Hän oli nähnyt omissa metsissään samat kuusten ja mäntyjen surkastumiset, ja hoitotyöt aloitettiin viipymättä. Perustettiin laajoja hoitoalueita, joissa mukailtiin luonnossa toteutunutta ”itsehoitoa”. Posion ja Pudasjärven rajalle hakattiin 20 000 hehtaarin aukko, josta kulotettiin yhdellä kertaa aina kuusituhatta hehtaaria.

Kituvat Pohjois-Suomen metsät saatiin tällä menetelmällä kasvukuntoon. Tuhkan lannoittama maaperä yltyi tehokkaaseen kasvuun. Aluksi virisi aluskasvillisuus, kuten marjat ja puunkasvulle välttämättömät sienet. Maaperä muokattiin kyntämällä ja äestämällä ja lopuksi tehtiin istuttaminen tai kylvö.

Pohjois-Suomen metsäteollisuus on jo pitkään saanut raaka-aineensa näiltä alueilta, ja myös Kemijärven uusi biojalostamo saa sieltä osan raaka-aineestaan.

Erkki Raudaskoski

Rovaniemi

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

”Osaran aukeilla” kunnostettiin Pohjois-Suomen metsät

”Osaran aukeilla” kunnostettiin Pohjois-Suomen metsät

Lapin metsissä on tapahtunut kasvun ihme

Tällä vierailulla metsässä kaadetaan puu, mutta turvavarusteet voi jättää naulakkoon – runko rysähtää maahan tabletin ruudulla