Metsä

Lue käyttäjäkokemukset liikuteltavasta klapikoneesta, jonka vuokraus kävi liian työlääksi: "Laite palautui usein enemmän tai vähemmän rikottuna"

Kun klapikone voidaan hinata koivulanssille henkilöautolla, säästytään rankojen rahtaamiselta rantteelle.
Kari Lindholm
Pilkemaster Go:n kitaan mahtuu korkeintaan 30 senttimetrin vahvuinen pölli. Klapisavotassa ahkeroivat Juhani Hiltunen (vas.), Kari Hiltunen ja Lilja Hiltunen.

Henkilöauton vetokoukkuun kytkettävä polttomoottorilla toimiva Pilkemaster Go -klapikone helpottaa jokakeväistä klapisavottaa etenkin helpolla liikuteltavuudellaan.

Kyseessä on Etelä-Karjalan Lemillä valmistettu, tieliikennekäyttöisellä 3,7 metrisellä kuljetusalustalla varustettu jarruton ja hinattava laite, jota saa kuljettaa henkilöautolla ja B-luokan ajokortilla. Pilkemasteria valmistaa Agromaster Oy.

Klapintekijä saa usein suurta käytännön etua, jos rankakasoja ei tarvitse ryhtyä rahtaamaan rantteelle eli halonhakkuupaikalle, vaan klapit voidaan pilkkoa ja kuivattaa siellä, missä lanssi sijaitsee.

”Helppo siirreltävyys helpottaa klapikoneen käyttöä hirmuisen paljon. Huonommissa paikoissa sitä voi hinata mönkijällä”, sanoo Pilkemasterilla klapeja tekevä Kari Hiltunen Rovaniemeltä.

740 kiloa painavan klapikoneen saa myös sähkömoottorikäyttöisenä versiona, mutta laitteen käyttöä rajoittaa verkkovirran saanti. Polttomoottorilla toimiva versio on käyttömahdollisuuksiltaan sähkötoimista monipuolisempi.

Hiltusen perheellä oli aiemmin Pilkemasterin hinattava Evo-malli. Se oli Kari Hiltusen mielestä jonkin verran hankalakäyttöisempi siksi, että käyttämisessä tarvittiin kumpaakin kättä.

”Go soveltuu käytettäväksi yhdellä kädellä.”

Hiltunen toteaa, että Go:n noin 9 300 euron hintalappu on varsin suolainen kevytrakenteisesta klapikoneesta, jonka rakenteellinen kestävyys ei vedä vertoja suunnilleen samanhintaisille traktorikäyttöisille, järeille klapikoneille.

Se, ettei Go:n käyttöön tarvita traktoria, säästää kustannuksia huomattavasti – tämä sillä edellytyksellä, että traktoria ei ole muista syistä tarvinnut ostaa.

Kari Lindholm
Polttopuita syntyy noin kymmenen kiintokuutiota yhden päivän aikana.

Hiltusen perheen käytössä Pilkemaster Go:lla syntyy valmista pilkettä enimmillään noin kymmenen kiintokuutiometrin päivätahdilla.

”Hankimme Go:n oman käytön lisäksi vuokrauskäyttöä varten, mutta pian kävi selväksi, että laite palautui vuokralta usein enemmän tai vähemmän rikottuna. Tämän takia vuokraamisesta piti luopua.”

Go:n kitaan mahtuvat korkeintaan 30 senttimetrin vahvuiset rungot, jotka katkotaan automaattivoidellulla ketjusahalla. Pölkyt halkaistaan neljään osaan automaattisesti säätyvällä halkaisuterällä, jonka halkaisuvoimaksi valmistaja ilmoittaa 5,6 tonnia.

Puun suurin katkaisupituus on 50 senttimetriä, joten leivinuunipuiden teko onnistuu hyvin.

Klapit poistuvat koneen kidasta poistokuljettimella, jonka pituus on 3,7 metriä ja leveys 24 senttiä. Kuljetinta on helppo kääntää siten, että klapit tipahtelevat suoraan säkkeihin.

Pilkemaster Go:n hydraulista puunnostinta on Hiltusen mielestä hankala käyttää, minkä vuoksi runkoja siirryttiin nostelemaan laitteen syöttöpöydälle hartiavoimin tukkisaksilla.

Kritiikkiä kirvoittaa myös öljypumpulta terälaipalle johtava öljyletku, jonka kiinnityksessä on parantamisen varaa.

Pilkemaster Go on parhaimmillaan järeytyneiden runkojen käsittelyssä. Ensiharvennukselta saatavat koivut ovat yleensä liian ohuita ja aiheuttavat koneeseen käyttöhäiriöitä. Näkyvyys koneen liikkuviin sisäosiin on heikohko runsaiden suojarakenteiden takia, mutta tämä on hinta hyvästä käyttöturvallisuudesta.

”Suojuksia ei ole syytä irrottaa. Ilman niitä kone voi teloa käyttäjänsä sairaalakuntoon silmänräpäyksessä. Alkoholia nauttineena konetta ei missään nimessä kannata ryhtyä käyttelemään.”

Hiltunen neuvoo ottamaan mukaan rantteelle valmiiksi teroitetun teräketjun, jonka paikoilleen vaihtaminen on nopeampaa ja turvallisempaa kuin se, että paikoillaan olevaa ketjua alettaisiin teroittaa.

Kari Lindholm
Pilkemaster Go:n hydraulista puunnostinta on Hiltusen mielestä hankala käyttää, minkä vuoksi runkoja siirryttiin nostelemaan laitteen syöttöpöydälle hartiavoimin tukkisaksilla.
Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Metsähakkeen käyttö pysyi viime vuonna 8,1 miljoonassa kuutiossa

Kotimainen hake on huoltovarmuutta

Teollisuuspuun hakkuut notkahtivat selvästi alle 60 miljoonaan kuutiometriin

Video: Näin klapi kuplii, kun se on tarpeeksi kuiva – tämä temppu ei kaikilla kalikoilla onnistu