Metsä

“Pohjaveden pinnan hallinta suometsissä on avaintekijä" – suometsien kestävään hoitoon kehitellään uutta suunnitteluvälinettä

Metsänhoitoon liittyvän tiedon kasvaessa myös menetelmät muuttuvat.
Aino Saarikivi
Suometsien turpeeseen on sitoutunut paljon hiiltä ja ravinteita.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) kehittelee suunnitteluvälinettä suometsien kestävään hoitoon.

Suomen puuntuotannon metsämaasta noin neljännes on suometsiä, jotka kasvavat yli 22 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuosittain noin 15 miljoonaa kuutiometriä on korjattavissa kestävästi.

Suometsien turpeeseen on sitoutunut merkittävä määrä hiiltä ja ravinteita. Huonosti toteutetut hakkuut aiheuttavat ilmastopäästöjä ja vesistöjen liettymistä.

“Metsien osalta perusajatus on, että metsätaloudesta ei tule ilmastoviisasta ilman ilmastoviisaita metsänomistajia. Tarkoituksemme on tuottaa toimintamalleja ja tietoa metsänomistajille sekä metsäsektorin toimijoille”, sanoo MMM:n metsäneuvos Niina Riissanen.

Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana kehittelemässä paikkatietopohjaista suunnitteluvälinettä metsänomistajia ja metsäammattilaisia varten. Välineellä voi arvioida puuntuotannon kannattavuutta sekä suometsien käytön vaikutuksia ilmastoon, vesistöön ja monimuotoisuuteen.

Turvemaiden kokonaiskestävyyden kannalta jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on jaksottaista eli avohakkuisiin perustuvaa kasvatusta parempi vaihtoehto.

“Pohjaveden pinnan hallinta suometsissä on avaintekijä. Jos jatkuvalla kasvatuksella voidaan välttää pohjaveden suuret pinnanvaihtelut ja suo-ojien kunnostus, pienenevät ilmasto- ja vesistöpäästöt”, sanoo Luken tutkimusprofessori Leena Finér.

Myös metsänomistajia kannustetaan tukemaan suometsien kestävää käyttöä.

Nykyisenlaiset yksityisen metsänomistajan metsänhoidon tuet eli niin kutsutut Kemera-tuet ovat voimassa vuoden 2023 loppuun.

"Uudessa kannustejärjestelmässä ei näillä näkymin enää tuettaisi ojien kunnostusta vaan ainoastaan suometsien kokonaisvaltaista suunnittelua ja vesiensuojeluratkaisujen toteutusta", Rissanen kertoo.

Suometsien hoidossa onkin käynnissä merkittävä muutos. Suometsien kestävällä hoidolla pyritään vastaamaan Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen. Fossiilisten päästöjen ohella tavoitellaan myös maankäytön päästöjen vähenemistä ja hiilinielujen vahvistamista.

“Paljon kehittämistä ja keskustelua on käynnissä ja on ymmärrettävää, että se herättää myös huolta. Metsänhoito on myös sukupolvikysymys ja nyt tiedetään paljon sellaista mitä ei aikaisemmin tiedetty", Rissanen sanoo.

"Tämän vuoksi tarvitaan myös suometsäosaajakoulutusta, jota ollaan niin ikään kehittämässä”, Rissanen jatkaa.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Metsänhoitoyhdistykset ovat laajentumassa maakunnan kokoisiksi – Mikko Tiirola: "MTK ja metsänhoitoyhdistykset yhdessä vahvoja"

On epäisänmaallista ajaa metsävaltaa EU:lle

MT:n kirjeenvaihtaja Maria Pohjala siirtyy uusiin tehtäviin – "On ollut todella mahtavaa päästä raportoimaan metsäpäätöksistä, jotka vaikuttavat niin monien metsänomistajien arkeen"

Hyvä metsänhoito tuottaa myös lajikirjoa