Metsä

Luonnon monimuotoisuuden seurantaan kehitellään uusia keinoja – kaukokartoitus paljastaa muutokset kasvien kunnossa

Uusilla kaukokartoitusmenetelmillä pystytään määrittämään kasvilajeja ja jopa erottamaan muutoksia kasvien kunnossa.
Kimmo Haimi
Topi Tanhuanpää valitsee puun, josta seuraavat näytteet kerätään. Koepuuksi valitun yksilön tulee edustaa koealalla yleisimmin esiintyvää lajia.

Evon retkeilyalueella liikkuessa korviin saattaa kantautua kummallista surinaa ja metsässä voi kohdata omituisin välinein varustautuneita tutkijoita.

Erikoisille ilmiöille on yksinkertainen selitys. Evon metsäalueet ovat mukana Euroopan avaruusjärjestön CHIME-hyperspektrisatelliitin testilentokampanjassa. Samaan aikaan alueella on meneillään Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston hallinnoimia hankkeita, jotka tukevat testausta.

"Hankkeen kansainvälinen yhteistyö liittyy satelliitin testaukseen. Evon lisäksi kampanjassa on 30 kohdetta eri puolilta Eurooppaa. Keräämme maastossa lehti- ja neulasnäytteitä eri puulajeista ja kuvaamme tarkkaerotuskykyistä droneaineistoa satelliittikampanjan tueksi", kertoo professori Timo Kumpula Itä-Suomen yliopistosta.

Toinen hanke on Suomen ekosysteemiobservatorion (FEO). Se on edistynyt etenkin luontotyyppien kaukokartoituksessa.

Hankkeisiin kuuluu kaukokartoitusmenetelmien ohella myös molekyylibiologisia menetelmiä. Siten saadaan tietoa puutteellisesti tunnetuista eliöryhmistä, kuten sienistä ja hyönteisistä. Datan saamiseksi tutkijoiden on vedettävä kumisaappaat jalkaan ja siirryttävä hyttysiä kuhisevaan metsään.

Kimmo Haimi
Topi Tanhuanpää merkitsee koealan sijaintia samalla kun Elisa Kropsu, Ida Palmroos ja Max Strandén keräävät maaperänäytteitä.

Muu tutkimusryhmä väistyy loitommas, kun Topi Tanhuanpää esittelee ympäristö-DNA:n keruuta. Ritsalla tähdätään puun ylimpiin oksiin, joista näytteet kerätään. Maan tasalla Ida Palmroos ja Elisa Kropsu ovat valmiina nappaamaan putoavat oksat ilmasta näytepusseihin.

Näytteiden kerääminen ritsalla on haastavaa puuhaa.

"Noin joka kolmas yritys onnistuu", kertoo Tanhuanpää.

Koealalta kerätään myös maaperänäytteet. Merkitylle alueelle saa astua vasta sitten, kun kaikki näytteet ovat tallessa.

”Näytteet käsitellään steriilisti, jotta niihin ei sekoittuisi ulkopuolista DNA:ta”, kertoo FEO:n vastuullinen johtaja Petteri Vihervaara.

Kimmo Haimi
Kuvaaminen onnistuu parhaiten pilvisellä säällä. Silloin suurempien puiden varjot eivät piilota maanpinnan tasalla olevia kasveja.

Kuuluu kova surina, kun Pasi Korpelainen ohjaa dronen ilmaan. Lähdöt ja laskeutumiset tehdään manuaalisesti, mutta lennon ajan drone seuraa ennalta laadittua reittiä. Lentokorkeutta on 120 metriä.

Dronella kuvataan väärävärikuvaa, josta maaston rakenne on perinteistä ilmakuvaa helpompi erottaa. Kuvista voidaan muodostaa kolmiulotteisia malleja.

Toinen drone kuvaa hyperspektrisensorilla 400–1000 nanometrin eli näkyvän valon ja lähi-infrapunan alueella. Hyperspektrikuvauksella eri materiaalit voidaan havaita ja erotella niiden kemiallisen rakenteen perustella. Näin esimerkiksi kasvitaudit pystytään erottamaan ilmasta käsin.

Kimmo Haimi
Ilmakuvasta voi erottaa muutoksia metsäpeitteessä tai jopa yksittäisessä kasvissa, kertoo Timo Kumpula.

Kun maastosta tehdyt mittaukset yhdistetään kaukokartoitusaineistoon, voidaan mallintaa luonnon monimuotoisuuden piirteiden vaihtelua. Myöhemmin menetelmä pystytään laajentamaan koko Suomen kattavaksi.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on ilmastonmuutoksen ohella yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista. Tietoa luonnosta tarvitaan niin kunnissa kuin kansainvälisellä tasollakin.

”Jos tietoa luonnosta ei ole, ei voida myöskään tehdä päätöksiä siihen liittyen”, selittää FEO:n hankekoordinaattori Peter Kullberg.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Suomenlahdella merkkejä Itämeren elpymisestä, Selkämerellä tilanne huolestuttava

Kun karja palasi Innilän tilalle, laidunnus avasi näkymän pitkään näkymättömissä olleelle järvelle – "Kyllä tätä maisemaa kelpaa nyt talosta katsella"

Viherkehnäkiitäjäinen ja 1 500 muuta lajia – Luonnonlaitumet ovat monimuotoisuuden aarreaitta

Lehmälle kunnianpalautus: ilmastopahiksesta monimuotoisuuden sankariksi