Metsä

Luonnon monimuotoisuus pitäisi ottaa osaksi BKT:n arviointia: "Nyt BKT voi kasvaa, vaikka luonnon tila heikkenee"

Kestävä metsätalous linkittyy vahvasti sekä talousjärjestelmään että sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.
Heikki Saukkomaa
Anni Huhtala (vas,) ja Terhi Koipijärvi osallistuivat keskusteluun paikan päällä. Juha Siikamäki osallistui etäyhteydellä Yhdysvalloista.

Luontopääoman arviointi pitäisi ottaa vahvemmin taloudellisen hyvinvoinnin mittariksi, tätä mieltä olivat Metsäakatemian keskustelutilaisuuteen osallistuneet asiantuntijat. Keskustelu käytiin Helsingissä Allas Sea Poolille rakennetulla lavalla.

SuomiAreenan lavalla luontokadon vaikutuksista keskustelivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Anni Huhtala, Metsähallituksen viestintä-, strategia- ja vastuullisuusyksikön johtaja Terhi Koipijärvi sekä etäyhteydellä Washingtonista International Union for Conservation of Naturen (IUCN) pääekonomisti Juha Siikamäki.

Siikamäki näkee luonnon monimuotoisuuden tilanteen tällä hetkellä huolestuttavana, mutta myös toiveikkaana. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ilmastonmuutokseen varautumisen ohella on kasvanut.

"Ongelma on siitä, että miten saataisiin kannustimet kohdalleen, että nähtäisiin luonnonvarat muutenkin kuin raaka-ainevarastona", Huhtala pohdiskeli.

Koipijärven näkemyksen mukaan luonnon monimuotoisuus tulee yhdeksi vastuullisen sijoittamisen mittariksi tulevaisuudessa.

Haaste on kuitenkin siinä, miten monimuotoisen elinympäristön arvo määritellään ja mitataan. Esimerkiksi bruttokansantuote (BKT) ei huomioi ekosysteemien arvoja.

"Pitäisi pystyä sisällyttämään luonnon tuottamat hyödyt tilinpitoon", Siikamäki sanoi. "Nyt BKT voi kasvaa, vaikka luonnon tila heikkenee."

Huhtalan mukaan hyvä esimerkki tästä on Britannian talous- ja rahoitusministeriön jo pitkään käyttämä tutkimustulosten mukana päivittyvä ohjeistus investointien ympäristövaikutuksista.

Myös YK:ssa on kehitetty yhteistä tilinpitojärjestelmää, jolla havainnollistetaan vaikutuksia ekosysteemeihin. Alankomaissa keskuspankki teki selvityksen luontokadon aiheuttamista riskeistä rahoituslaitoksille ja bisnekselle.

Koipijärvi kuitenkin muistutti, että mittareista ei saisi tulla itseisarvo eikä niihin saa liiaksi jumittua.

"Peräänkuulutan hihojen käärimistä. Jatketaan myös maanläheisellä tekemisellä, joka perustuu tutkimukseen ja tietoon."

"Suomihan kirjaimellisesti elää metsästä. Kansan tietämys ja henkilökohtainen kontakti luontoon on hyvin laaja-alainen", Siikamäki totesi

Vaikka suomalainen metsäosaaminen on korkealla tasolla, keskustelijoiden mielestä ei pitäisi tuudittautua siihen, että täällä tiedetään kaikki.

"Pitäisi osata katsoa globaalista näkökulmasta", totesi Huhtala.

Metsätietämystä kannattaa kyllä viedä EU:n päätöksentekoon, mutta parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä paikallisen osaamisen kanssa

Metsien talouskäyttö on suurin yksittäinen monimuotoisuuteen vaikuttava tekijä. Siikamäen mukaan erilaiset kestävyyden muodot täytyisi yhtälailla tunnustaa ja ottaa päätöksenteossa huomioon.

Hänen mukaansa erityisesti kansainvälinen yhteisö katsoo investointeja kehittyviin maihin helposti vain yhdestä näkökulmasta.

Ilmastonmuutos, luontokato, sosiaalinen ja kulttuurinen sekä taloudellinen kestävyys kuitenkin linkittyvät toisiinsa vahvasti. Monia toisiinsa vaikuttavia tekijöitä ei Huhtalan mukaan ole yhdistetty vaan kaikki katsovat omista näkökulmistaan.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

EU:n metsästrategia turvaisi luontoa hyvin

Z-sukupolvi ei innostu S-etukorteista, mutta uudenlainen osuustoiminta sytyttää

SuomiAreena alkoi tänään – Katso tästä MT:n poiminnat ohjelmasta

SuomiAreena järjestetään ensi viikolla hybriditapahtumana Porissa ja Helsingissä