Metsä

Moni uusi metsien tuhohyönteinen on käynyt jo vaarallisen lähellä

Pohjoisamerikkalainen pronssijalosoukko olisi tuhoisa koivulle, jos se leviäisi Suomeen. Mäntyankeroisesta koituisi havupuille merkittävää taloudellista haittaa.
Charles Harrington
Aasianrunkojäärä on levinnyt Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan puisien pakkausmateriaalien välityksellä.

Ohikulkija löysi Vantaalla muutama vuosi sitten isohkon, mustan kovakuoriaisen, jonka selässä oli valkeita pilkkuja. Sattumalta tehty havainto osoittautui aasianrunkojääräksi. Jäljityksessä arvioitiin, että se oli tullut Suomeen Kiinasta puisen pakkausmateriaalin mukana ja alkanut lisääntyä lehtipuissa.

Tuholaisen leviäminen saatiin estettyä mittavalla operaatiolla, jossa lähes kaikki lehtipuut kaadettiin havaintopaikan ympäristöstä. Haitallinen puille on nimenomaan hyönteisen toukka. Se iskeytyy eläviin, terveisiin lehtipuihin, joiden runkoon se syö suuria, pitkiä käytäviä. Sen seurauksena oksia kuihtuu ja lopulta puu kuolee.

Aasianrunkojäärä on yksi paristakymmenestä keskeisimmästä EU:n määrittelemästä karanteenituhoojasta, joiden leviämistä Suomeen pyritään estämään. Lajien joukossa on sekä puita että viljelykasveja vahingoittavia hyönteisiä ja bakteereja.

Aasianrunkojäärä on onneksi lentotaidoiltaan melko heikko laji, jonka leviäminen saatiin estettyä nopeasti, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Liisa Vihervuori. Paljon vakavampi tilanne saattaisi syntyä, jos Pohjois-Amerikassa tuhoa levittävä pronssijalosoukko kulkeutuisi Suomeen.

"Se on pahemman luokan metsien tuhooja, prioriteettituhooja, jolle meidän luonnonvaraiset koivut kelpaavat hyvin. Lisäksi laji on hyvä lentämään", Vihervuori sanoo.

"Todennäköisyys sille, että laji leviää Suomeen, on pieni. Mutta jos niin kävisi, vaikutukset olisivat suuret metsille."

Carolina Husu
Pronssijalosoukon leviäminen Suomeen olisi tuhoista koivuille. Kuvan koivuja on kurittanut kotoperäinen lumimittaritoukka.

Pronssijalosoukon toukat syövät pintapuuhun kiemurtelevia käytäviä ja heikentävät puun kasvua tai jopa tappavat sen. Lajin laaja esiintyminen Pohjois-Amerikassa osoittaa, että se sopeutuu hyvin erilaisiin ilmasto-oloihin.

Suomeen laji ei toistaiseksi ole levinnyt, sillä koivupuutavaralle on asetettu tiukat tuontirajoitukset EU:n ulkopuolelta. Sen sijaan pronssijalosoukolle läheistä sukua olevaa saarnenjalosoukkoa on hiljattain tavattu vain reilun sadan kilometrin päässä Venäjällä, Vihervuori kertoo.

Ruokaviraston mukaan laji olisi levitessään merkittävä uhka luonnonvaraisille saarnille. Itäaasialainen kovakuoriaislaji on levinnyt Venäjälle Ukrainasta liikenteen, puutavaran tai puuntaimien mukana. Suomeen se voisi levitä esimerkiksi polttopuun mukana tai lentämällä.

"Tiedetään, että sen leviämismatkat ovat olleet vuodessa noin 50 kilometriä. Yleensä, kun saarnenjalosoukosta tehdään ensimmäinen havainto, voidaan todeta, että se on ollut alueella jo viitisen vuotta. Ensimmäistä tapausta harvoin havaitaan. Sama koskee todennäköisesti pronssijalosoukkoa."

Tiina Lausjärvi/Evira
Mäntyankeroinen on mikroskooppisen pieni sukkulamato. Se voi säilyä hengissä kuivassakin puuaineessa pitkään, ja se kestää alhaisia lämpötiloja.

Ilmaston lämpeneminen luo suotuisat olosuhteet tuhohyönteisille. Kuivuus ja myrsky- ja lumituhot heikentävät isäntäpuita, jotka ovat yhä alttiimpia tuholaisille. Tulevaisuudessa moni uusi tuholainen voi menestyä meillä talven yli. Kun ihmiset ja puutavara liikkuvat maasta toiseen, lajeja voi päästä leviämään rajoituksista huolimatta.

Esimerkiksi niin ikään pohjoisamerikkalainen, Aasiaan levinnyt mäntyankeroinen saattaisi tehdä pahaa jälkeä suomalaisille havupuille. Mikroskooppisen pieni sukkulamato leviää munivien tukkijäärien mukana havupuusta toiseen.

Suotuisissa olosuhteissa laji lisääntyy nopeasti ja voi aiheuttaa laajoja metsätuhoja. Lajin menestyminen Suomen ilmastossa on Vihervuoren mukaan epäselvää. Lukeutuminen mäntyankeroismaaksi voisi sen sijaan tuoda isoja taloudellisia ongelmia.

"Vaikka tuhovaikutukset jäisivät pieniksi, taloudelliset vaikutukset viennin kautta voisivat olla suurempia. Jos kuivaamatonta sahatavaraa ei saisi enää viedä, vienti voisi tyrehtyä, vaikka metsät eivät siihen pystyyn kuolisikaan."

Markku Vuorikari
Feromoniansat sisältävät hyönteistä houkuttelevaa hajuaineita.

Ruokavirasto seuraa karanteenituhoojalistan hyönteisten mahdollista leviämistä muun muassa feromonipyydyksillä. Saarnenjalosoukon houkutteluansaverkostoa tiivistettiin Venäjällä tehtyjen havaintojen jälkeen maan kaakkoisrajalla, mistä sen odotetaan saapuvan.

EU vaatii, että merkittävimpiä tuhohyönteisiä varten laaditaan valmiussuunnitelmat tulevina vuosina. Vantaalla aasianrunkojäärän tarkkailu päättyi vasta viime vuonna, viisi vuotta havainnon jälkeen.

Vihervuori muistuttaa, että jokaisella on myös lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa Ruokavirastolle silmälläpidettävistä tuholaisista tekemistään havainnoista.

Sivullisten löydöt ovat osoittautuneet monesti tärkeiksi. Esimerkiksi EU-alueella ensimmäisen omenoita tuhoavan kiinanmarjakääriäisperhosen huomasi pari vuotta sitten espoolainen perhosharrastaja.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Älä polta hukkakaurasäkkejä avotulella – metsäpalovaroitus on voimassa suuressa osassa Suomea

Havununnan riski leijuu ilmassa, Luke seuraa tuholaisen levittäytymistä Suomen metsiin

Haluatko syödä jauhelihapihvisi mediumina? Viranomaiset varoittavat erityisesti lapsia ja iäkkäitä koskevasta sairastumisvaarasta

Ruokaviraston livekamera seuraa hyönteisansaa – ulkomainen tukkijäärä saattaa tuoda mukanaan vaarallisen mäntyankeroisen