Metsä

Ruokaviraston livekamera seuraa hyönteisansaa – ulkomainen tukkijäärä saattaa tuoda mukanaan vaarallisen mäntyankeroisen

Ei-eurooppalaiset tukkijäärät kuuluvat karanteenituhoojiin, joiden leviämistä EU:hun pyritään ehkäisemään.

Ruokavirasto seuraa kesän ja syksyn ajan hyönteisansaa livekameralla. Ansalive tarkkailee pyydystä, jonka tarkoitus on houkutella eksoottisia tukkijäärälajeja feromonin avulla.

Feromonivalmisteessa on houkuttimena lisäksi kuolevasta puusta lähteviä hajuaineita. Jotta pyydykseen päätynyt jäärä saisi ravintoa ja viihtyisi, ansaan on laitettu myös männynoksa ja pala puuta.

"Tukkijäärät pyydystetään elävinä, koska vain elävistä jääristä voidaan eristää sukkulamatoja", kertoo ylitarkastaja Liisa Vihervuori Ruokavirastosta.

Ansalivessä saattaa kesän mittaan hyvinkin tapahtua jotakin, sillä kotimaisia jääriä löytyy Vihervuoren mukaan ansoista vuosittain.

Tukkijäärien tarkkailu on osa EU:n tuoretta kasvinterveyslainsäädäntöä, joka astui voimaan joulukuussa 2019. Lakipaketin tarkoitus on ehkäistä karanteenituhoojien leviäminen EU:hun.

"Suomihan vartioi EU:n itärajaa, joten meillä on vielä ekstravastuu siitä ettei meidän kautta pääse metsätuholaisia EU:n alueelle", Vihervuori toteaa.

Ei-eurooppalaiset tukkijäärät luokitellaan EU-lainsäädännössä karanteenituhoojiksi. Niillä tarkoitetaan hyönteisiä ja kasvitauteja, joiden leviäminen pyritään estämään, koska ne aiheuttaisivat suurta vahinkoa kasvintuotannolle tai metsille.

Tukkijäärät eivät itsessään aiheuta vahinkoa, mutta ne saattavat kuljettaa mukanaan sukkulamatoihin kuuluvaa mäntyankeroista, jonka leviäminen aiheuttaisi suurta vahinkoa metsille ja puutuotteiden kuten sahatavaran viennille.

Karanteenituhoojista on listattu noin 20 korkeimman riskin aiheuttavaa lajia, joista osa on metsätuholaisia.

Ruokavirasto asettaa lajia kohti noin 10–20 pyydystä. Lisäksi riskipitoiselle tuontitavaralle tehdään lakisääteisiä tarkastuksia. Pyydyksiä sijoitetaan itärajalle, mutta myös esimerkiksi satamien ja lentokenttien läheisille varastoalueille ja kaupunkien puistoihin.

Vaarassa olevan kasvin levinneisyys vaikuttaa pyydysten sijoitteluun. Esimerkiksi saarnen tuholaista saarnenjalosoukkoa seurataan Etelä- ja Lounais-Suomessa saarnen levinneisyysalueella.

Ansalivessä näkyvä pyydys sijaitsee Kanta-Hämeessä.

Lisätietoa karanteenituhoojista Ruokaviraston verkkosivuilla

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Havununnan riski leijuu ilmassa, Luke seuraa tuholaisen levittäytymistä Suomen metsiin

Moni uusi metsien tuhohyönteinen on käynyt jo vaarallisen lähellä

Suomesta on löydetty uusi omenantuholainen – perhoslajia ei ole aikaisemmin tavattu missään EU:ssa

Kirjanpainajien toinen sukupolvi ei vielä selviä talvesta Suomessa – Keski-Euroopassa tilanne on toinen ja siksi kanta kasvaa vauhdilla