Metsä

Lukijalta: Suomen metsät ovat erinomainen, koko ajan paraneva hiilinielu

Vastoin usein esitettyjä väitteitä, Suomen metsät ovat emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan erinomainen, koko ajan paraneva hiilinielu. Suomen erinomaisen metsänhoidon ansiosta metsät pystyvät Ojasen mielestä korvaamaan kaupunkien valtavia päästöjä.
Markku Pulkkinen
Emeritusprofessori Markku Ojanen kysyy mielipidekirjoituksessaan, kuinka suuri osa metsistämme on tarkoitus suojella.

Viime aikoina on kirjoitettu ilmastonmuutoksen ohella paljon luonnon monimuotoisuudesta. Kummastakin näkemykset ovat olleet synkkiä ja vaatimukset suuria.

Aamulehdessä olleessa kirjoituksessa (15.8.) puolustettiin luonnon monimuotoisuutta tavalla, joka herättää monia kysymyksiä ja vastaväitteitä.

Kirjoituksessa mainitaan suojeltujen metsien osuudeksi kuusi prosenttia. Tilastojen mukaan osuus on 12,6 prosenttia, jossa mukana on myös kitumaan osuus. Kitumaan mukaan lukeminen on perusteltua luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Talousmetsistä osuus on kahdeksan prosenttia. Tarkoin suojeltujen metsien osuus on Suomessa suurin EU:ssa.

Onko tavoitteena suojella Suomen metsäpinta-alasta esimerkiksi kolmannes tai vielä enemmän? Katastrofipuhe antaa ymmärtää, että suuret muutokset ovat tarpeen.

Kirjoituksen mukaan lehtipuiden määrä on vähentynyt. Tilastojen mukaan lehtipuiden määrä on 40 vuoden aikana lisääntynyt. Järeiden, yli 30-senttisten lehtipuiden määrä on kolminkertaistunut.

Kirjoituksessa todetaan, että Suomen metsät ovat sairaita. Kyseessä on metafora, jolla halutaan vahvistaa kuvaa metsien huonosta tilanteesta. Sen mukaan tervettä on täydellinen puuttumattomuus metsiin, ja sairasta niihin kajoaminen. Yhtä hyvin, tai vielä paremmalla syyllä voitaisiin sanoa, että hyvä­kasvuinen, hoidettu talousmetsä on terve ja kitukasvuinen, ryteikköinen ja tautien sekä tuholaisten vaivaama metsä on sairas.

Suomen metsät ovat erinomainen, koko ajan paraneva hiilinielu. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on usein todennut, että ongelman ydin on fossiilisten polttoaineiden käyttö.

Suomen erinomainen metsänhoito – nyt kyse on tuottavuudesta – korvaa myös kaupunkien valtavia päästöjä. Huonokasvuisten metsien suojelu heikentää metsän hiilinielua. Ilmastotavoitteet voivat siis kärsiä, kun suojelu­alueita lisätään. Kyse on myös suuresta taloudellisesta menetyksestä. Tämä johtaa samalla puuntuonnin lisäykseen naapurimaista koettujen menetysten suhteessa.

Monimuotoisuudessa – joka on arvokas asia – on mahdollista päästä eteenpäin pienillä askelilla, mutta jos tehdään radikaaleja ratkaisuja, seuraukset ovat sekä Suomen talouden että myös ilmaston kannalta kielteisiä.

Jos ajatellaan, että kyse on niin tärkeästä asiasta, että se voi maksaa mitä tahansa, silloin kompromissien tekeminen on vaikeata. Tätä tärkeää asiaa eivät edistä yksipuoliset ja virheelliset tiedot Suomen metsien tilasta.

Markku Ojanen

emeritusprofessori

Lempäälä

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

”Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella”, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman Aarteen haastattelussa

Aarre: Turvemaita voidaan korjata sulan maan aikaan, kunhan yksi tärkeä ehto täyttyy – "Parhaimmillaan kesäharvennuksessa jälki voi olla talviharvennusta parempaa"

Maaseudulla tehdään ilmastotekoja

Metsänomistajat vaativat alemman tieverkon korjausvelan lyhentämistä 100 miljoonalla eurolla