LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Metsä

Kirjanpainajatuhon laiminlyömisestä voi päätyä naapurimetsän maksajaksi – Näin torjut tuhoriskit

Kirjanpainajahyönteisen kannat ovat olleet viime vuosina koholla. Pienet purukasat kuusen rungolla ovat merkki siitä, että metsänomistajan kannattaa olla hereillä.
Kari Salonen
Metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen etsi kirjanpainajahyönteisiä kaatuneen kuusen kuoren alta Kouvolassa. Marika Hännisen metsät sijaitsevat lähellä.

Kurkistus hakkuun reunalla kaatuneen kuusen kuoren alle paljastaa, että kirjanpainaja on löytänyt apajille. Hyönteiset rouskuttavat paraikaa pystysuoria emokäytäviään, joiden reunoille ne laskevat pian munansa.

Tällaisella kohteella kirjanpainaja­hyönteisen kanssa kannattaa olla tarkkana, sanoo metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen metsäkeskuksesta. Varttunut kuusikko sijaitsee hiljattain hakatun metsän reunalla. Reunapuut ovat altistuneet uudenlaisille stressitekijöille: tuulelle ja paahtavalle auringolle.

Kari Salonen
Ikääntyneiden kuusikoiden reunapuita kannattaa tarkkailla. Tuulenkaadot kannattaa korjata pois riskiaulueilla. Kuolleet puut eivät aiheuta enää tuhoriskiä, sillä kirjanpainajalle kelpaa vain tuore puu.

Alkukesällä parveilevat kirjanpainajahyönteiset etsivät pesäpaikkoja juuri tällaisista kohteista ja iskeytyvät ensisijaisesti tuulenkaatoihin. Jos epidemia pääsee ryöpsähtämään, kirjanpainaja voi kaivautua terveeseenkin puuhun.

”Kanta on ollut 2010-luvulla koholla, vuosi 2013 oli tuhojen osalta huippuvuosi. Täällä Kaakkois-Suomessa Asta- ja Veera-myrskyt tekivät piikin tuhoihin, ja ilmastonmuutostakin voi varmasti syyttää”, Kuitunen sanoo.

Kari Salonen
Alkukesällä kuusen rungolle ilmestyneet pienen pienet purukasat kertovat, että kirjanpainaja on kaivautunut kuoren alle.

Kouvolalaisen Marika Hännisen metsät sijaitsevat lähellä Repoveden kansallispuistoa, jonka suojelualueella on pahoin kirjanpainajan vaurioittamaa kuusikkoa. Hänninen toivoo, että jatkuva kasvatus ja sekametsä suojelevat hänen metsäänsä pahimmilta tuhoilta.

”Jos siellä olisi vain kuuselle hakkuita, niin tosi tarkkaan pitäisi miettiä ja seurata tilannetta”, hän sanoo.

Monet tuhohyönteiset ovat erikoistuneet yhteen puulajiin, ja kirjanpainajalle kelpaa vain kuusi.

Hännisen metsätilalla kirjanpainajatuhoihin on perinteisesti varauduttu myös keräämällä kaatunutta puuta omaan käyttöön. Muutama kaatunut puu siellä täällä ei vielä aiheuta riskiä. ”Metsässä on paljon erilaisia ötököitä, ja metsätaloudelle vain harva on haitaksi.”

Kari Salonen
Kirjanpainaja lymyilee tyypillisesti tuulenkaadon kuoren alla, missä hyönteinen nakertaa munimiskäytävää.

Metsätuholaki velvoittaa korjaamaan metsästä kuusen tuulenkaadot, jos niitä on kertynyt yli kymmenen kuutiota hehtaarille. Hakkuu ja kuljetus pitää tehdä keskikesään mennessä.

”Jos laiminlyö tuholain velvoitetta, voi joutua korvaamaan esimerkiksi naapurin metsään levinneen tuhon”, Kuitunen muistuttaa.

Suojelualueilla tuulenkaatojen korjaamisvelvoitetta ei ole, mutta jos voidaan osoittaa, että tuho on levinnyt suojelualueelta yksityismetsään, valtio on korvausvelvollinen.

Metsäkeskus seuraa kirjanpainajien esiintymistä seurantapyydyksillä, joita on pystytetty myös kouvolalaisen kuusikon reunalle, hakkuualalle. Nesteeseen loukkuun jäänyttä hyönteismassaa on kertynyt nelisenkymmentä millilitraa eli vajaat 2 000 kirjanpainajaa, Kuitunen arvioi.

Epidemian määritelmä täyttyy, kun pyydysryhmään on kertynyt 15 000 hyönteistä saman kesän aikana.

Kevät on toistaiseksi ollut epävakainen ja huono kirjanpainajan kannalta, mutta ilman lämmetessä parveilu jatkunee.

Ensimmäisen parveilun jälkeen naaras saattaa säiden suosiessa munia vielä toisen, niin kutsutun sisarsukupolven. Toisesta sukupolvesta on tehty havaintoja lämpiminä kesinä.

Keski-Euroopassa kirjanpainaja pystyy tuottamaan kaksi tai jopa kolme sukupolvea vuodessa. Ilmastoennusteiden mukaan lämpösumma kasvaa Suomessakin tulevaisuudessa niin, että kirjanpainaja ehtii usein tehdä eteläisessä Suomessa kaksi sukupolvea kesän aikana.

Kari Salonen
Puussa voi elää monia hyönteisiä, ja ne tunnistaa syömäjäljestä. Kirjanpainaja kaivaa emokäytävän pystysuuntaan rungolla. Toukat kaivavat oman käytävänsä vaakasuoraan emokäytävästä.

Juttu on julkaistu aiemmin kuukausilehti MT Metsän numerossa 5/2021. Seuraava MT Metsä ilmestyy 6.9.2021.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Tykkylumen runtelema metsä on altis myös hyönteisten hyökkäykselle – pientä määrää ei kuitenkaan kannata korjata vaan jättää lahopuulajien iloksi

Pekka luopui karjasta ja päätyi puuhommiin kirjanpainajan tuhoamiin metsiin Saksaan – "Välillä on ikävä salmiakkia, vaimoa ja lapsenlapsia"

Metsäyrittäjä joutui opettelemaan viidakon lait lähtiessään puusavottaan Saksan tuholaismetsiin – "Jos saksalainen ei halua maksaa, se ei myöskään maksa"

"Ville Niinistön esitys on järjetön suomalaisen metsänhoidon näkökulmasta", kritisoi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa lulucf-asetuksen valmistelua