Metsä

Sekametsä pienentää tuhoriskiä – kuusi pärjää kasvussa männyn rinnalla

Luonnonvarakeskus selvitti juuri valmistuneessa tutkimuksessa mänty-kuusisekaviljelykohteiden puuston kasvua, kehitystä ja laatua. Tulokset osoittavat, että kuuset ja männyt kasvavat sekametsässä tasatahtiin.
Sami Karppinen
Sekametsän kasvatus onnistuu parhaiten, kun taimikko hoidetaan ajallaan. Arkistokuva.

Yhä useampi metsänomistaja on kiinnostunut kasvattamaan kuusta ja mäntyä rinnakkain sekametsänä. Mänty-kuusisekametsän kasvatus on yksi keino minimoida riskejä muuttuvissa kasvuolosuhteissa verrattuna puhtaan kuusikon kasvattamiseen, Luonnonvarakeskus Luke kertoo tiedotteessa.

Kuusen ja männyn sekaviljely nähdään myös mahdollisuutena pienentää tuhoriskiä korkean hirvikannan alueilla. Vaikka hirvet söisivät osan männyntaimista, kuuset turvaavat metsikön riittävän kasvatustiheyden, sillä hirvet jättävät ne syömättä.

Tutkimusta tarvittiin siitä, millaisella nopeudella kuusi ja mänty kasvavat sekametsässä tällä hetkellä käytössä olevia viljelymenetelmiä hyödyntäen.

”Tuloksemme osoittavat, että hoidetuissa nuorissa kuusi-mäntysekametsissä kuusikin pystyy nopeaan varhaisvaiheen kehitykseen, eikä jää männyn jalkoihin taimikkovaiheessa”, toteaa erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta.

Kuusen viljelymenetelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä. Sen ansiosta kuusen varhaisvaiheen kehitys on nopeutunut, ja erot kuusen ja männyn kasvunopeudessa taimikkovaiheessa ovat pienemmät kuin aiemmin.

Tyypillisesti männyn ja kuusen sekaviljelyssä kuusi istutetaan ja mänty joko kylvetään tai istutetaan samaan aikaan kuusen kanssa.

Tutkimus kohdistettiin nuoriin sekametsäkohteisiin, joissa mäntyä oli reilu kolmannes puustosta. Männyn keskiläpimitta oli yhden senttimetrin suurempi ja keskipituus 40 senttimetriä pidempi kuin kuusella.

Tutkimuksessa havaittiin, että männyt ja kuuset kasvoivat lähes samaa tahtia, kun ne kasvoivat sekametsänä siten, että puulajit olivat tasaisesti sekoittuneet metsikössä.

Tutkituilla kohteilla tuhoja oli melko vähän, keskimäärin kahdeksalla prosentilla puista, mutta ne kohdentuivat pääasiassa mäntyihin.

Tutkimuskohteissa taimikonhoidoista on huolehdittu ajallaan. Taimikonhoidolla ja kasvatettavien puiden valinnalla on ollut merkittävä vaikutus tuloksiin.

"Tulokset osoittavatkin, että kun taimikonhoidosta huolehditaan, mänty-kuusisekametsää voidaan kasvattaa yksijaksoisena, jolloin männyt ja kuuset ovat suunnilleen samanpituisia", Huuskonen summaa.

Tutkimusta on rahoittanut Metsä Group.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Metsäntutkija: "Hirvikantaa pitää saada reilusti pienemmäksi ja valkohäntäpeura kokonaan pois"

Huolestuttava kehityssuunta: Suomalainen metsäntutkimus ei enää pärjää kansainvälisessä kilpailussa

Kuinka monta puuta onkaan?

Metsän kestävä käyttö