Metsä

Aarre: Turvemaita voidaan korjata sulan maan aikaan, kunhan yksi tärkeä ehto täyttyy – "Parhaimmillaan kesäharvennuksessa jälki voi olla talviharvennusta parempaa"

Karttaan piirretyt ojalinjat eivät enää automaattisesti merkitse sitä, että leimikon korjuu siirtyy talveen. Yhä useammin talvet ovat leutoja ja roudattomia.
Hanne Manelius
Metsä Groupin projektipäällikkö Mikko Välikoski ja operaatioesimies Esa Pienkellomäki tarkastavat korjuujälkeä Kuoppalan kylän leimikossa.

Ensiharvennus Saarijärven Kuoppalan kylällä sijaitsevalla leimikolla etenee joutuisasti; siitä kertoo tien varressa alati kasvava puutavarapino.

Havupuuvaltainen mänty-kuusisekametsä on iältään noin 35-vuotiasta. Maapohja on aikanaan ojitettu ja kylvetty männylle. Sen verran aikaa on ojituksesta vierähtänyt, että metsälajit ovat alkaneet yleistyä aluskasvillisuuden joukossa. Niiden alla maaperä on turvetta.

”Perinteisessä ajattelumallissa tämä kohde olisi ollut talvileimikko. Ajatusmaailma oli selvä: jos karttaan oli piirretty ojat, korjuu tehtiin talvella”, sanoo Metsä Groupin projektipäällikkö Mikko Välikoski.

Enää asia ei ole näin yksiviivainen. Yhä useammin talvet ovat leutoja ja roudattomia, ja muuttuvan ilmaston myötä kuumien ja kuivien kesien ennustetaan yleistyvän.

”Muuttuvat sääolosuhteet edellyttävät uudenlaista ajattelua myös puunkorjuussa. Myös turvemaita voidaan onnistuneesti korjata sulan maan aikaan”, Välikoski sanoo.

Metsäteollisuudessa tarve tasata turvemaiden hakkuita kesälle on ollut ilmeinen pitkään. Tehtaat nielevät puuta saman määrän kuukaudesta toiseen, eivätkä mitkään resurssit riitä korjaamaan kaikkea puuta talvella.

”Jäätyneen maan kohteista on usein ylitarjontaa. Olisi hyvä, jos vain välttämättömimmät niistä korjattaisiin talvella”, Välikoski sanoo.

Usein puunostajat tarjoavat kesäkorjuukelpoisista leimikoista hieman parempaa kantohintaa. Hintaero talvileimikkoon voi olla useita euroja motilta.

Välikoski toivoo, että metsänomistajat tarjoaisivat leimikoitaan kesäkorjuukohteiksi.

”Parhaimmillaan kesäharvennuksessa jälki voi olla talviharvennusta parempaa, sillä valoisassa ja lumettomassa metsässä näkyvyys on hyvä”, hän muistuttaa.

Turvemaan kesäkorjuun suunnittelu alkaa jo ennen kuin tieltä on astuttu askeltakaan metsän puolelle. On turha vaiva suunnitella ajouria, jos tiestö ei anna myöten kuljettaa puita tienvarresta pois.

Kuoppalan kylän leimikolle johtaa hyväkuntoinen metsätie, joten täällä kuljetusongelmaa ei ole. Aina tilanne ei ole näin valoisa.

”Yleensä tiestön viimeinen pätkä on heikoin lenkki. Jos se on perustettu huonosti, tie ei kanna”, Välikoski huomauttaa.

Tiestön merkitys korostuu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnissa, sillä niiden alueella turvemaita on runsaasti.

Tie ei rakennu leimikon laitaan itsestään, joten kun se kerran on tehty, siitä kannattaa pitää huolta. Pientareiden säännöllinen niitto takaa sen, ettei tien pintaan jää kosteutta, joka vähän kerrassaan syö pinnan rikki. Jos tie on kuoppainen, se kannattaa lanata.

Miten ajo- ja kokoojaurat tehdään kestäviksi? Millainen kalusto sopii turvemaalle: kannattaako valita pieni vai iso metsäkone? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

”Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella”, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman Aarteen haastattelussa

Kemin biotuotetehdas kääntää puuvirrat etelästä pohjoiseen

Ilouutinen Keski-Suomeen

"Äänekosken viilupuutehdas on erittäin tervetullut investointi – puuta löytyy varmasti uudelle yksikölle"