Metsä

Metsänomistaja harmistui metsänsä käsittelystä: "Niin moni asia meni pieleen" – hakkuun tehnyt yhtiö näkee asiat osin toisin

Kun hakkuutapojen kirjo on laajentunut, yhä tärkeämpää on merkitä kaikki toiveet kauppasopimukseen.
Carolina Husu
Metsänomistaja Jouko Laasasenaholla oli hakkuulle toiveita, joiden avulla hän olisi halunnut helpottaa kohteen uudistamista peuravaltaisella alueella sekä suojata jäävää puustoa tuulituhoa vastaan.

Metsänomistaja Jouko Laasasenahoa harmittaa. Hän kokee, että keväällä tehdyssä hakkuussa ei otettu tarpeeksi huomioon hänen toiveitaan metsän käsittelystä. Metsänomistaja kertoo ilmoittaneensa toiveistaan puunostajalle kaupasta neuvoteltaessa. Ostaja puolestaan sanoo, että tuolloin esitetyt toiveet kirjattiin sopimukseen, ja riita koskee sitä, milloin kaupanteon jälkeiset toiveet tuotiin ostajan tietoon.

Laasasenaho olisi halunnut, että kuusikon alla kasvaneet taimet olisi jätetty uudistettavan metsän pohjapuustoksi ja taimia olisi lisätty täydentämällä. Aukko oli malliltaan kapea. Hän toivoi korjuuta tehtäväksi niin, että kone ajaisi yhden lenkin ja havut korjattaisiin kulku-urille, pois istutuksen tieltä. Lisäksi Laasasenahoa harmittaa, että leimikon reunalta oli talloutunut ja kaadettu puita viereisen taimikon puolelta.

Hakkuun tehneen Metsä Gropin mukaan kohteeseen tehtiin kaistalehakkuu, koska taimikkoa ei ollut riittävästi puhtaaksi suojuspuuhakkuuksi. Yhtiön Lohjan piirin piiripäällikön Matti Kerosen mukaan asia käytiin metsäomistajan kanssa läpi. Kauppakirjassa hakkuutavaksi oli kuitenkin merkitty vahingossa suojuspuuhakkuu.

Erimielisyyttä tuli myös kaadettujen puiden varastopaikasta. Laasasenaholle ison tienvarsilanssin ilmestyminen oli yllätys. Metsäyhtiön mukaan se oli koko ajan merkitty karttoihin, eikä metsänomistajan esittämä paikka ollut turvallinen.

Harmitusta ei vähennä se, että ala on pieni, noin hehtaarin. Yksittäisten pienten kohteiden kauppaaminen kun voi olla metsänomistajille muutenkin haasteellista. Nyt kuvion uudistaminen on hoidettava toisin kuin metsänomistaja ajatteli.

”Siinä tulee paljon työtä ja lisäkustannuksia, koska noin 1 200 neliömetriä tuli ylimääräistä aukkoa. Sen puustosta suurin osa oli parhaassa arvokasvuvaiheessa”, Laasasenaho perustelee. Hän on myös metsänarvioinnin emeritusprofessori.

”En minä muuten valittaisi, mutta koen, että korjuu meni niin monelta osin pieleen. En ole varmasti ainoa, joka on kokenut hakkuujäljessä pettymystä.”

Osapuolet neuvottelivat elokuussa yhä ratkaisusta.

Yksittäisiä harmituksen aiheita hakkuilla kokee moni puun myyjä, vaikka valtaosin asiat sujuvat hyvin. Kerosen mukaan Metsä Groupille puukauppaan ja korjuujälkeen liittyviä valituksia tulee harvoin. Puukauppoja yhtiö tekee vuodessa noin 35 000.

Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen arvioi, että metsänomistajien yhteydenottoja tulee metsäkeskukseen enemmän kuin aikaisemmin.

Syyksi hän arvelee, että korjuuolosuhteet ovat muuttuneet maastossa haastavammiksi talvien leudontumisen takia. Valituksia tulee varsinkin kulku-urista ja runko- ja juurivaurioista. Partanen uskoo, että kiistojen määrä kasvaa tulevaisuudessa, kun talvet ja maaston pehmeys haastavat puunkorjuuta.

Metsäkeskus ei ole varsinaisesti mukana metsänomistajien ja puunostajien välisissä kiistoissa. Sen tehtävä on valvoa, että hakkuiden ja uudistamisen suhteen noudatetaan metsälakia.

Metsäkeskus arvioi ja tutkii sille ilmoitetut tapaukset muun muassa maastokäyntien ja asianomaisten tapauksesta antamien kirjallisten raporttien pohjalta. Selvitysten perusteella se harkitsee, tehdäänkö ilmoitus poliisille. Korvauskysymys on kuitenkin maanomistajan ja metsätoimijan välinen asia, ei metsäkeskuksen.

Jos metsäkeskus toteaa, ettei riita kuulu sen toimivallan eli metsälain piiriin, keinoksi jää neuvotella tilanteesta puun ostajan kanssa. Yksityisoikeudellisissa tapauksissa viimeinen keino on hakea ratkaisua oikeudesta. Pienissä kiistoissa se ei ole kuitenkaan yleensä talousmielessä järkevää. Osa metsänomistajista saattaa silti hakea ratkaisua periaatesyistä.

Mitä metsänomistaja voi sitten tehdä toiveidensa turvaamiseksi?

Myyjän kannattaa kirjata erityistoiveet mahdollisimman tarkkaan puukauppasopimukseen, kehottaa Partanen. Samaa neuvoo Metsä Groupin Keronen.

”Kaikki toiveet pitää kertoa ja kirjata kauppaa tehtäessä. Kaikissa kaupoissa on mukana leimikon rajaus ja hakkuutapa, ja sen pohjalta tehdään myös metsänkäyttöilmoitus, joten niistä ei kaupanteon jälkeen poiketa ilman erillistä yhteistä sopimista”, Keronen sanoo.

Myös erityistoiveet, kuten vaikkapa yksittäiset jätettävät puut on Kerosen mukaan syytä kertoa etukäteen ja merkitä kartalla.

Jos metsänomistajalta tulee muutostoiveita kaupanteon jälkeen, pitää niistä olla ripeästi yhteydessä puunostajaan. Kauppakirja sitoo molempia osapuolia.

Vuonna 2014 muuttunut metsälaki sallii nykyisin moninaisempaa metsänkäsittelyä kuin ennen. Tämä tuo metsänomistajille vapauksia mutta voi myös lisätä epävarmuuden tunnetta. Tulevaisuudessa jatkuva kasvatuskin tuonee omaa haastetta hakkuiden toteutukseen.

”Ennen vuotta 2014 metsähoitosuosituksissa oli selkeämpiä ohjeita hakkuutapoihin ja kasvatusmalleihin. Nyt suosituksissa on monenlaisia kasvatusmalleja eri tilanteisiin, kuten energiapuun korjuuseen, jatkuvaan ja jaksolliseen kasvatukseen. Se ei ole enää yhtä yksiselitteinen kokonaisuus, minkä pohjalta voi arvioida hakkuun toteutumista”, Partanen sanoo.

Hänen mukaansa sopimusten painoarvo hakkuita arvioitaessa onkin riitatapauksissa kasvanut.

Partanen vinkkaa Monimetsä-hankkeen luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslistasta. Sitä voitaisiin käyttää puunostotilanteissa apuna, jos metsänomistajalla on runsaasti toiveita luonnonhoitotoimenpiteiksi hakkuualalle.

Carolina Husu
Laasasenaho laski, että noin hehtaarin alalle tuli 1 200 m2 eli noin kymmenesosa ylimääräistä aukkoa, jonka puustosta suurin osa oli parhaassa arvokasvuvaiheessa.
Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Kemin biotuotetehdas kääntää puuvirrat etelästä pohjoiseen

Ilouutinen Keski-Suomeen

"Äänekosken viilupuutehdas on erittäin tervetullut investointi – puuta löytyy varmasti uudelle yksikölle"

Metsä Group aikoo rakentaa 200 miljoonaa euroa maksavan viilupuutehtaan Äänekoskelle – investointi edellyttää asemakaavoituksen valmistumista