Metsä

"Suojeluvaatimuksissa mikään ei tunnu riittävän – ensin vaaditaan viittä, sitten kymmentä ja seuraavaksi 30 prosenttia", MTK:n uusi metsäjohtaja ihmettelee

EU:sta tuleva paine kohdistuu metsiin kovemmin, kuin koskaan aiemmin.
Petteri Kivimäki
MTK:n uusi metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola haluaa tehdä metsän omistamiseen liittyvistä päätöksistä helppoja ja ymmärrettäviä metsänomistajille.

MTK:n uusi metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pitää metsien käytön tehostamista välttämättömänä sekä ilmaston että talouden kannalta. Samalla hän korostaa metsänomistajien päätäntävaltaa metsiinsä.

"Metsänomistajat ovat monitavoitteisia. Osa painottaa taloutta, osa monimuotoisuutta ja metsien virkistyskäyttöä. Kun he saavat toimia omien tavoitteittensa mukaisesti, myös yhteiskunnan metsäalalle asettamat tavoitteet toteutuvat", laskee Mäki-Hakola.

Mäki-Hakolan mukaan metsään asetettuja erilaisia tavoitteita kuvaava vaaka narahtaa epätasapainoon, jos esimerkiksi EU päättää puuttua siihen, miten metsänomistajat saavat metsiään käsitellä. Ja juuri siihen suuntaan EU näyttää tähtäävän.

"Kansainvälisessä metsäpolitiikassa eletään hyvin haasteellisia aikoja. EU haluaa puuttua metsäasioihin, joista siltä puuttuu ymmärrys. Tällaista vyörytystä ei komissiosta ole koskaan aiemmin tullut”, Mäki-Hakola toteaa.

Vaikka metsäasiat eivät kuulu EU:n päätäntävaltaan, on unionissa meneillään runsaasti politiikkavalmistelua metsiä koskien. Yhteistä niille on, että ne ovat kaukana pohjoisen metsätalouden arjesta.

Jos EU saa tahtonsa läpi, suomalaistenkin metsätilojen on laadittava EU:n hyväksymä metsäsuunnitelma, jonka noudattaminen on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta.

MTK:n metsäjohtajan päivästä EU:n päätöksen teon seuranta ja siihen vaikuttaminen syö siis jatkossakin suuren osan.

EU-komission metsiin kohdistama kiinnostus liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se on myös metsänomistajille tärkeää, mutta heidän näkökantansa on toinen.

EU näkee metsät lähinnä hiilivarastona, joille ei pitäisi tehdä mitään. Metsänomistajat taas yrittävät vakuuttaa, että metsien hiilivarastoa voidaan kasvattaa metsiä hoitamalla.

"Meidän pitää vääntää kerta toisensa jälkeen rautalangasta, että hakkuumääriä voidaan kestävästi lisätä ja samalla metsien kasvu lisääntyy."

Mäki-Hakolan mielestä Brysselissä ei ymmärretä myöskään riittävästi puurakentamisesta ja puupohjaisista tuotteista.

”Eihän hiiltä voi varastoida ikuisesti sinne metsään. Paremmassa turvassa hiili on puurakennuksessa kuin metsässä. Metsiä uhkaavat esimerkiksi metsäpalot, ja jossain vaiheessa puuston kasvu loppuu.”

EU:n ja osin myös kotimaan metsäkeskusteluissa metsänomistajat ovat joutuneet altavastaajan asemaan. Se harmittaa Mäki-Hakolaa.

"Metsäkeskustelussa meidän pitäisi ottaa ohjat omiin käsiin. Ei ilmastokestävyys voi olla sitä, että museoidaan metsät eikä tehdä yhtään mitään.”

Metsä- ja ilmastokeskusteluissa korostetaan usein kestävyyttä, mutta siinä unohdetaan, että kestävyyteen kuuluu myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Siksi keskustelu ei ole metsänomistajien kannalta kohtuullista.

"Suojeluvaatimuksissa mikään ei tunnu riittävän. Ensin vaaditaan viittä, sitten kymmentä ja seuraavaksi 30 prosenttia, eikä sekään riitä siellä, missä se on saavutettu."

MTK ajaa metsien saamista täyskäyttöön metsänomistajien toiveiden mukaisesti. Osalle se tarkoittaa lisää hakkuita, mutta toisille se tarkoittaa suojelua.

"Metsien lisäkäytöllä voimme sekä hillitä ilmastonmuutosta että ratkaista talouden ongelmia. ilman sitä meidän käy huonosti", sanoo Mäki-Hakola.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan kuuluu metsien kasvukunnosta huolehtiminen. Se edellyttää metsänhoidon tehostamista.

"Tämä on asia, jossa meidän on pakko onnistua, jos haluamme torjua ilmastonmuutosta."

Järjestöjohtajalla riittää tekemistä myös oman organisaation kanssa. Jäsenten luottamusta ei ansaita juhlapuheilla, vaan se tulee oikeita asioita tekemällä.

"Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n suksien pitää osoittaa samaan suuntaan. Sitten voimme alkaa luoda menestymisen edellytyksiä jäsenille."

Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajakunnan muutokset eivät ole ylittämätön haaste järjestölle. Kun uudelle metsänomistajalle kertoo metsän arvosta ja mahdollisuuksista, hän ymmärtää ne.

"Siinä ei ole eroa kaupunkilaisten tai esimerkiksi miesten ja naisten välillä. Tärkeää on tehdä tarvittavat päätökset metsänomistajille ymmärrettäväksi ja helpoiksi."

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Onko suomalaista ruokaa kohta olemassa? ”Kauppa on haluton sitä keskustelua käymään", Juha Partanen arvioi – turvepeltojen korvauskelpoisuus on Pohjois-Savossa kolmen miljoonan euron asia

Europarlamentaarikko Elsi Katainen vaatii rahahanoja kiinni Puolalta ja Unkarilta, jos oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta

EU:n talouskuri vuotaa mutta vanhaan ei ole paluuta

Aarre: Pariskunta päätti ennallistaa metsäpalstaansa kuuluvan suon – ojien patoamisen seurauksena suo alkoi muuttaa muotoaan heti seuraavana kesänä