Metsä

Hanna Nivala hankkii metsästä puolen vuoden palkan: "Töitä on paljon, mutta oma vapaus tässä on"

Helsinkiläissyntyinen Hanna Nivala huhkii talvet metsässä ja kesät pellolla. Työmaan jakaa oma puoliso.
Maiju Pohjanheimo
Koiraharrastus on Hanna Nivalan henkireikä. Mukana kulkee paimenkoira Jaspis.

Mitsubishin takakonttiin hyppää entlebuchinpaimenkoira Jaspis. Se on onnessaan, kun pääsee emäntänsä mukana metsätöihin.

Hanna Nivala, 38, pyörittää miehensä Jaakko Nivalan kanssa vilja- ja metsätilaa Raahen Pattijoella.

Maatila on Jaakon kotitila. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2013.

Tilaan kuuluu hieman yli tuhat hehtaaria metsää. Suurin osa tuli tilakaupan mukana, mutta pariskunta on myös ostanut lisää metsää. Peltoa on 430 hehtaaria.

Maatalous- ja metsätyöt rytmittyvät melko luontevasti.

Toukotyöt ja puinnit ovat kiireistä aikaa pellolla, mutta keväällä ja alkukesästä on myös metsän istutusta.

"Osa istutuksista teetetään Metsä Groupilla. Helpoimmat kohteet jätetään itselle", Nivala kertoo.

Syksyllä ennen lumentuloa hoidetaan taimikoita ja tehdään ennakkoraivauksia. Talvi menee hakkuutyömailla.

Kirpakat syysaamut ovat hyviä hetkiä tarttua raivaussahaan. Ei ole liian kuuma ja iltapäiväksi ehtii vielä tarvittaessa puimaan.

Kahdesta neljään tankillista päivässä on Nivalan mukaan sopiva määrä raivausta päivässä.

"Silloin tuntee tehneensä."

Haastattelupäivänä Nivala teki ennakkoraivausta talvella harvennettavassa kasvatusmetsässä.

"Paljon raivaamme itse. Metsä on silloin helpompi harventaa ja jää hyvännäköiseksi."

Pariskunta tekee hakkuita omalla koneketjulla. Jaakko ajaa hakkuukonetta ja Hanna ajokonetta.

"Samalla työmaalla, mutta omissa kopeissa. Työpäivän aikana saatetaan välillä moikkailla", Hanna nauraa.

Omien metsien hoidossa on riittävästi työtä. Urakointiin pariskunnalla ei ole aikaa.

Maiju Pohjanheimo
Raivaus on Hannalle mieleistä työtä, mutta sahan huollon hän jättää appiukolle.

Nivalat kasvattavat metsää ennen kaikkea talousmetsänä.

"Sieltä pitää saada puolen vuoden palkka."

Vuodessa he myyvät 2 000–3 000 kuutiometriä ainespuuta ja 500–1 000 kuutiota energiapuuta. Lisäksi hakkuilta saadaan haketta omaan viljakuivuriin.

Suojeltujakin alueita löytyy.

"Toki talousmetsän sisälläkin huomioidaan arvokkaat luontokohteet ja riistatiheiköt", Nivala muistuttaa.

Olkijoella kulkevan ulkoilupolun varrella Nivalat tekevät hakkuita vähän kerrallaan, jotta maisema-arvot säilyvät.

Maiju Pohjanheimo
Ennakkoraivaus helpottaa metsän harvennusta.

Hanna Nivala on kotoisin Helsingin keskustasta. Rakkaus eläimiin vei hänet Savonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan agrologiksi.

Harmillisesti opintojen alkuvaiheessa selvisi, että hän on allerginen sioille ja naudoille.

"Haluaisin karjaa, mutta allergioiden vuoksi se ei käy."

Tulipa koulusta hankittua ainakin tilanpitoon "muodollinen pätevyys", jota tarvittiin tilakauppoja tehdessä. Kaikki käytännön taidot Nivala on kuitenkin oppinut itse tekemällä.

Hannan mies on koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja.

Maiju Pohjanheimo
Jaspis hyppää tottuneesti auton perään, kun on aika palata kotiin.

Uravalintaansa maatalousyrittäjänä Nivala ei ole katunut.

"Töitä on paljon ja ne on vain tehtävä, mutta oma vapaus tässä kuitenkin on", hän toteaa. Palkkatöistäkin hänellä on kokemusta.

"Yöllä hypätään kuivurilla, mutta itse pystyy työaikoja sumplimaan. Voi käydä lapsen kanssa hammaslääkärissä ja ruokakaupassa vaikka tiistaiaamupäivänä."

Metsän omistamisen ansiosta Nivalan koirat pääsevät kiinnipitoajan ulkopuolella juoksemaan paljon vapaana.

Hannan henkireikä on agility, jota hän harrastaa Jaspiksen kanssa. Perheeseen kuuluu myös pohjanpystykorva Tella, jonka kanssa Jaakko käy lintu-, jänis- ja hirvimetsällä.

Arkea vauhdittaa myös Pattijoen Urheilijoiden junioritoiminta. Kaikki kolme lasta harrastavat pesäpalloa ja Jaakko valmentaa.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Aarre: Pariskunta päätti ennallistaa metsäpalstaansa kuuluvan suon – ojien patoamisen seurauksena suo alkoi muuttaa muotoaan heti seuraavana kesänä

Hoitorästit tulevat kalliiksi

Taimikkoja hoidettiin aiempaa reippaammin viime vuonna

Metsänomistajien into taimikonhoitoon on kadonnut – kemeratukea uhkaa jäädä käyttämättä 10 miljoonaa euroa