Metsä

Suomen metsien satavuotias mittaushistoria on kultaakin arvokkaampi aarre: "Faktoja kannattaisi tuoda rohkeammin esiin, että ohut puoskarointi malleja käytettäessä voitaisiin kumota"

Metsänomistajien mukaan pitkät metsänmittauksen aikasarjat ovat valttikortti myös Brysselin suuntaan.
Kari Salonen
Mikko Tiirola kannustaa VMI-tutkijoita nykyistä rohkeampaan esiintymiseen julkisuudessa.

Valtakunnan metsien inventoinilla (VMI) on valtava merkitys myös metsänomistajille. Saattaa olla, että ilman sitä emme eläisi nykyisen kaltaisessa maassa, totesi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola VMI100-seminaarissa tiistaina.

"Tässä erilaisten valeuutisten ja somekuplien maailmassa VMI:n tieto ja aikasarjat ovat vahva kivijalka suomalaisille metsänomistajille", näki Tiirola.

Tiirolan mukaan inventoinnin satavuotinen historia on tämän hetken ilmasto- ja monimuotoisuuskeskustelussa kultaakin kalliimpi aarre. Se on valttikortti niin kotimaan kuin Brysselin metsien käyttökeskustelussa.

Samaan aikaan, kun ensimmäistä valtakunnan metsien inventointitietoa kerättiin, metsiin, niiden käyttöön ja omistukseen kohdistui muitakin valtion toimia. Eduskunta sääti Lex Kallion ja Lex Pulkkisen, joiden seurauksena Suomesta kehittyi vahvasti talonpoikainen ja pientilavaltainen maa.

"Mikä olisikaan ollut sotien lopputulos, jos metsien omistus ei olisi ollut laajan kansankerroksen omistuksessa?" Tiirola kysyi.

Samalla voi kysyä, missä me olisimme nyt, ellei metsätalouden suomalaista yhteiskuntaa vaurastuttavia vuosikymmeniä ei olisi ollut takana.

Tiirolan mukaan mitatulla metsätiedolla on keskeinen vaikutus siihen, että puun saatavuuteen on uskallettu luottaa, kun investointipäätöksiä on tehty. Mitatulla metsätiedolla on pystytty osoittamaan myös metsänomistajille se, että metsien hoito palkitsee ja että ylisukupolvisuus on metsänkasvatuksessa viisautta.

"Toki on hyvä pohtia myös sitä, voitaisiinko aikasarjoja ja mitattua tietoa käyttää vieläkin rohkeammin? Sitäkin on tullut mietittyä, että käyttävätkö kokeneet taksaattorit liian hiljaista ääntä metsäkeskustelussa."

"Voisiko VMI aineistojen asiantuntijat olla vieläkin rohkeammin vahtimassa ja opponoimassa tiedeyhteisöjä? Pitkistä aikasarjoista siilautuvia faktoja kannattaisi tuoda rohkeammin esiin, että ohut puoskarointi malleja käytettäessä voitaisiin kumota."

Tiirolan mukaan huonoilla malleilla ajaudutaan helposti uskomushoitojen maailmaan. Hän kaipasi VMI:n aikasarjoista apua myös hirvikantojen kohtuullisina pitämiseen. Sama toki koskee päätään nostavaan monimuotoisuuskeskusteluun.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Olli Rehn: Suomi on realistisen vihreyden edelläkävijä ja kiertotalouden huippumaa

Glasgow päättyi mahalaskuun

Glasgow'n ilmastokokouksen loppulauselmassa vaaditaan fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaa alasajoa – Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja: "Olisi iso askel eteenpäin"

Raportti: Irlannin tulisi vähentää 1,3 miljoonaa nautaa päästäkseen ilmastotavoitteisiinsa – maan tilanne eroaa Suomen maataloudesta, kertoo asiantuntija