Metsä

Aarre: Lokan tekoaltaalla nähtiin 70-luvulla erikoinen savotta, kun veden alle jätettyjä koivuja alettiin korjata giljotiinileikkurilla – lopulta ainuttakaan koivumottia ei toimitettu eteenpäin

Savotasta kehkeytyi todennäköisesti Euroopan vähätuottoisin. Paikallisissa Veitsiluodon lossisavotta herätti hämmennystä ja hilpeyttäkin.
Veitsiluoto Oy:n arkisto
Lokan tekoaltaan koivuranka­savotan lossi Veitsiluoto Oy:n terävänpään tarkastuksessa 1970-luvun alussa.

Lokan tekoaltaalla Sodankylässä nähtiin 1970-luvun alussa Suomen ehkä eriskummallisin savotta, kun Veitsiluoto Oy ryhtyi katkomaan ja noukkimaan talteen allashakkuissa pystyyn jätettyjä koivuja lossin kannelle.

Arvokkaat havupuut oli hakattu ja korjattu Lokan 40 000 hehtaarin laajuisen tekoaltaan tieltä hyvissä ajoin ennen vedenpinnan nostamista. Sen sijaan koivut oli jätetty pystyyn, koska niille ei ollut käyttöä. Niitä ei myöskään voitu uittaa Kemiin, sillä koivu ei kellu.

Kemijärven sellutehtaan aloitettua toimintansa 60-luvun puolivälissä Itä-Lapin koivulle tuli nopeasti kova kysyntä. Veitsiluoto päätti ryhtyä tekoaltaan vedessä seisovien koivujen korjuuseen.

Lokan koivut olivat entisillä valtionmailla, mutta Metsähallitus oli jo todennut, ettei niiden korjuu ollut kannattavaa. Veitsiluodon Sodankylän hankinta-alueen silloinen metsänhoitaja Viljo Hirvenkari päätti, että korjuuseen ryhdytään tästä huolimatta.

Hirvenkari oli seilannut nuoruudessaan merillä, eikä veden päällä tapahtunut puunkorjuu häntä hirvittänyt. Metsänhoitaja matkusti Tukholman satamaan ja hankki sieltä Veitsiluoto Oy:lle hydraulitoimisen giljotiinileikkurin, joka oli siihen saakka palvellut satamapaalujen käsittelijänä.

Tämän jälkeen oli löydettävä vielä alus, jonka kannelle kourakuormain kytketään. Ponttonin virkaa toimitti Pelkosenniemeltä hankittu Kemijoen lossi, jonka perään hommattiin jämerä perämoottori.

Osat naitettiin toisiinsa Lokassa, ja pian uittoyhdistyksen hinaajalla vahvistettu puunkorjuuyksikkö seilasi miehistöineen Lokan aalloilla kohti pinnan alta kurkottelevaa koivikkoa.

Veitsiluodon lossisavotta herätti sodankyläläisissä ja Lokan kylän asukkaissa hämmennystä ja hilpeyttäkin. Savotasta kehkeytyi todennäköisesti Euroopan vähätuottoisin ja kannattamattomin.

”Siinähän kävi lopulta niin, että ainuttakaan lossilla korjattua koivumottia ei saatu toimitettua Lokasta eteenpäin”, kertoo Veitsiluoto Oy:n piiripäällikkönä toiminut Veikko Vuontisjärvi Sodankylästä.

Lopulta lossisavotta päättyi traagisesti.

Lue Aarteen jutusta kaikki erikoisesta savotasta!

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Etla arvioi: Metsäteollisuus ja autojen akut nostavat Suomea koronakuopasta

Aarre: Korona-aika on kasvattanut valmistalojen kysyntää – puun hinnannousu on kuitenkin jäänyt valmistajien tappioksi

Metsäalaa kannattaa opiskella

Aarre: Villiyrttejä voi kerätä vielä marraskuussa – Tiesitkö, että villiyrttien ravintoaineet ovat loppuvuonna juurissa?