Metsä

Uusi mäntyjä tappava tauti havaittiin Suomessa

Etelänversosurma hyötyy kuivasta ja kuumasta kesästä. Saksassa tauti aiheuttaa metsätuhoja jo yleisesti.
Raisa Kyllikki Karjalainen
Kesä 2021 on kuiva ja kuuma, mikä on edesauttanut etelänversosurman puhkeamista Uudessakaupungissa. Taudinaiheuttaja hyötyy ilmastonmuutoksesta ja etenkin isäntäpuun kuivuusstressistä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat havainneet Lounais-Suomessa tänä syksynä kuolleita mäntyjä, joiden tuhonaiheuttajaksi on valmistunut etelänversosurma. Taudin aiheuttaa puulle havuparikas-niminen sieni.

Etelänversosurman oireita ovat tyveltä ruskettuvat neulaset tai pahimmillaan kesän aikana kokonaan ruskettuvat latvukset. Muita merkkejä taudinaiheuttajasta ovat ylivuotisiin käpyihin ja kuolleisiin neulasiin muodostuvat mustat kuromaitiopesäkkeet.

"Havuparikkaan alkuperä on vielä tuntematon. Luke tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden kanssa selvittääkseen, onko havuparikas tullut Suomeen tiettyä reittiä pitkin, vai onko se oma osapopulaationsa eli kotoperäinen", kertoo tutkija Eeva Terhonen.

Havuparikasta esiintyy piilevänä ja harvinaisena männyn vuosikasvaimissa, ja se muuttuu tappavaksi vasta ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksesta. Kuuma ja kuiva kesä edesauttoivat taudin leviämistä.

"Hyvin kuiva ja kuuma kesä 2021 on edistänyt havuparikkaan kasvua tehden siitä yleisimmän eristetyn sienen Uudenkaupungin kohteen näytteistä", Terhonen sanoo.

Etelänversosurma on nykyään yleinen Keski-Euroopassa. Se puhkeaa nopeasti juurikäävän vaivaamissa metsiköissä etenkin kuivuuden tai rankkojen raekuurojen jälkeen.

Erityisesti Saksassa kaarnakuoriaiset iskeytyvät etelänversosurmasta kärsiviin puihin, jolloin puut saattavat kuolla nopeasti. Tauti on aiheuttanut viime vuosina pienehköjä metsätuhoja myös Ruotsissa, Luke kertoo.

Tutkijan mukaan vaikuttaa siltä, että uusi tuhonaiheuttaja olisi nyt saamassa jalansijaa myös Suomessa lisääntymällä puissa, joiden juuristo on ollut jo valmiiksi männynjuurikäävän tai kuivuuden heikentämä.

Uudenkaupungin sairastuneissa männyissä kehitystä on saattanut edesauttaa myös okakuoriaisten iskeytyminen puihin.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Ruokakriisi vaanii aivan nurkan takana

Kovaa tuhoa – kirjanpainajat tuhonneet Ruotsin kuusikoita vuoden 2018 jälkeen yhteensä enemmän kuin kuusta hakataan Suomessa vuodessa

Ahmakanta on vahvistunut 20 viime vuoden aikana – Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan eläinmäärä oli kevättalvella 390–400 yksilöä

Ministeriö esittää kahdeksan ahman metsästyskiintiötä – viime vuoden kiintiö oli yhtä suuri ja siitä ammuttiin neljä eläintä