Metsä

Älgön saari on suosittu merellinen retkeilykohde

Tammisaaren kansallispuisto vaatii veneen, mutta tarjoaa kaunista luontoa ja kaivoshistoriaa.
Jarno Mela
Älgötä lähestyttäessä näkyy Rödjanin satama ja melonnan olympiavoittajan Thorvald Strömbergin lapsuudenkoti.

Syksyn synkkinä iltoina on mukavaa miettiä seuraavan kesän reissuja. Koska kotimaan matkailu on koronaepidemian myötä päässyt vauhtiin, koluamista sopii jatkaa.

Yksi kiva kohde on merellinen Tammisaaren saariston kansallispuisto, joka sijaitsee nykyisessä Raaseporissa.

Päästäkseen perille tarvitsee veneen tai kajakin. Jos tekee päiväretken moottoriveneellä, ehtii tehdä saarihyppelyä tai voi tutustua perusteellisemmin toiseen kansallispuiston isoista saarista.

Suurin saari on sisäjärvistään ja luonnostaan tunnettu Älgö. Jussarö eli Jussaari havisee vanhoja aarniometsiä ja kaivoshistoriaa. Kummassakin on vieraslaituri.

Älgötä kutsutaan myös Rödjaniksi entisen kalastajatilan mukaan. Se ei ollut mikä tahansa tila, vaan melonnan maailmanmestarin ja vuoden 1952 olympiavoittajan Thorvald Strömbergin lapsuudenkoti.

Talossa on nyt luontotupa, ja talo on kutakuinkin 1940-luvun asussa. Miehen voittoisa kajakki on nostettu yleisöltä suljetun pihavajan seinälle.

”Minusta se kuuluisi kyllä johonkin urheilumuseoon eikä tänne”, saaren isäntänä vuodesta 1996 toiminut Mikael Röberg sanoo.

Samoilta vesiltä oli mestarimeloja Greta Grönholm, sillä saaristo kasvatti lajiin.

Röberg vastaa yrittäjänä kansallispuiston huollosta, vaikka alue on Metsähallituksen.

”Hoidan maisemia, raivaan metsää, uusin pitkospuita, teen polttopuita, pidän vierasvenesatamaa, katson että talot ovat pystyssä ja laiturit kunnossa ja teen kaikkea muutakin, mitä eteen tulee”, alun perin metsuriksi kouluttautunut Röberg luettelee.

Saaristossa syntyneelle ja asuvalle kalastajan pojalle ja pojanpojalle pesti on mitä sopivin.

Röbergiä on tosin kohdannut epäonni: pari vuotta sitten paloi Rödjanin sauna ja viime vappuna vastavalmistunut satamatupa.

”Siinä menivät infopiste, kioski, uusi keittiö koneineen, seitsemän tynnyrillistä kalastusverkkoja, verkkomuseo, metsurinvehkeeni ja kaikki muistiinpanoni”, mies harmittelee.

Sauna syttyi kynttilästä, jonka viimeisenä peseytyneet isä ja poika olivat unohtaneet palamaan. Kioskin syttymissyy ei ole selvillä, mutta sen viereen oli viritelty luvaton vappunuotio. Muistona ovat mustuneet puut ja kivet.

Metsähallitus on varannut uudelle saunalle paikan entisen läheltä.

Jarno Mela
Mikael Röberg raivaa Älgön eli Rödjanin saaressa entistä laidunta, joka on metsittynyt. Laidun on tarkoitettu lampaille.

Kaunis saaristo on ikivanhaa ja yhä suosittua purjehdusseutua. Tavallisina kesinä Röberg on ottanut keulaköysiä vastaan veneilijöiltä niin Virosta, Sveitsistä kuin Yhdysvalloistakin.

”Kerran tuli vene Tasmaniasta asti, olivat olleet jo viisi vuotta matkalla. Tämä on suosittu käyntikohde matkalla Maarianhaminaan, Tukholmaan tai Tallinnaan.”

Rödjanin laiturista sisä­saa­reen päin sijaitsevat kesälampaiden haka, keittokatos makuu­lavereineen sekä huussi. Samalla aukiolla saa telttailla.

Vierestä lähtee parikin luontopolkua, joita pitkin pääsee vanhoihin kuusikoihin ja kosteikkoihin, rotkoihin ja kallioille, näkötornille, suojaisiin laguuneihin sekä kolmelle sisäjärvelle. Modermaganin polun varrella näkyy myös ulkosaaristoa ja korsu.

Saaresta noin puolet on yksityisessä omistuksessa.

”Rajan näkee selvästi, koska sillä puolella on käynyt metsäkone”, Röberg kertoo saarikierroksella.

Jarno Mela
Yrittäjä Mikael Röberg kulkee kansallispuistoon Lappohjan venesatamasta kalastus­veneellään.

Suojaisa saaristo sopii melontaan, mutta osaan luonnonsaarista rantautumista on rajoitettu lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Ulkosaaristossa sijaitsee kansallispuiston toiseksi suurin saari Jussarö. Mielikuva silokallioisesta luodosta pettää, sillä saaressa on paljon metsää, länsipuolella satoja vuosia vanhaa aarniometsää.

Saaristoidylliäkin on, mutta myös rujoutta: itäpuolen luontopolku vie 1960-luvun rautakaivokselle, josta muistuttavat rapistuneet asuinrakennukset ja mursketornit.

Saari on elänyt myös kalastuksesta ja puolustuksesta, ja siellä toimi vuoteen 2011 merivartioasema.

Eläimistö on tärkeä osa kansallispuistoa. Lintuja on tuhansittain ja nisäkkäitä supista kettuihin ja hirviin. Älgössä vaeltelee tiettävästi myös ilves.

Jukka Pasonen
Älgön saareen tullaan mantereelta kapeaa väylää saariston poikki.

Lokakuisella merimatkalla Röbergin veneestä näimme hylkeen ja merikotkan. Näkyykö niitä usein?

”Ihan liian usein!” kalastustakin harjoittanut Röberg sanoo.

”Norpat ovat niin viisaita, että kun yhteen aikaan lähdin veneellä rannasta kalastamaan aamulla kello 8.55, ne uivat perään, että kohta on ruoka-aika. Ne syövät verkoista siiat, hauet, taimenet ja kaiken, mutta niitä ei saa ampua.”

Merikotkia on Älgön saaressa ja lähitienoolla useita. Lintu uhkaa merilokin kanssa kansallispuiston tunnuslajia haahkaa, jolla ei ole luontaisia vihollisia. Sama vaara on joutsenella, joita lipui lokakuussa liki jokaisessa lahdelmassa.

Haahkoja on paljon, mutta mustavalkoisia koiraita näkyy vain keväällä. Alkukesästä ne lähtevät Tanskan suuntaan viettämään sulkasatoa, ja Suomeen jäävät ruskeat naaraat poikasineen.

Juttu on julkaistu alun perin painetussa MT:ssä 25.11.2020,

Juttua korjattu 22.11.2021 klo 12:15: Tammisaaren luontokeskus Tammisaaren vierasvenesatamassa on sulkenut ovensa pysyvästi.

Tammisaaren saariston kansallispuisto

  • Perustettu vuonna 1989 monimuotoisen luontonsa vuoksi.
  • Maisema vaihtelee metsäisestä sisäsaaristosta avomerelle.
  • Sijaitsee Raaseporissa Suomenlahdella.
  • Pinta-ala 52 neliökilometriä, josta 90 prosenttia on vettä.
  • Yli 1 200 saarta, joista suurimmat ovat Älgö ja Jussarö.
  • Parhaiten pääsee melomalla ja moottori- tai purjeveneellä. Kesäisin liikennöi taksivene ja tehdään risteilyjä. Talvella saariin pääsemiseen tarvitaan taksivene, ilmatyynyalus, luistimet tai sukset.
  • Liikkumista ja maihinnousua on rajoitettu keväällä ja kesällä ja paikoin ympäri vuoden.
  • Yöpyä voi omassa veneessä tai teltassa, vuokramökissä tai Jussarön retkeilymajassa. Jussarössä, Rödjanissa sekä Modermaganin ja Flada­landetin saarissa on telttailu- ja tulentekopaikat ja kuivakäymälät. Heti kansallispuiston ulkopuolella on muitakin retkivenesatamia.
  • Saarissa voi patikoida, onkia, geokätköillä, tarkkailla lintuja, marjastaa ja sienestää tai vaikka sukeltaa katsomaan merenalaista luontoa ja hylkyjä.
  • Saaristoluontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus on lopettanut toimintansa.
Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Vantaalainen Annika Suomi suitsuttaa etätyöskentelyä mökillä: "Tuntuu, että kesä ja loma jatkuvat"

Vaasassa kaadettiin merikotkan rauhoitettu pesäpuu, koska tiedot uusista pesistä eivät etene hakkuuyrityksille – hitaus valtion tietojärjestelmien kehittämisessä jarruttaa lintujen suojelua

Yle: Raaseporilaisen viljelijän epäillään levittäneen jätevesilietettä luvattomasti pelloilleen jo usean vuoden ajan

Poliisi: Kaikki Raaseporin onnettomuudessa kuolleet varusmiehet olivat lavalla ja istuivat turvakehikon sisällä