Metsä

Valtio ja kunta perivät, kun muita perillisiä ei ole – kaarinalainen rantatila päätyi pääosin suojelualueeksi, kaupungille jäivät lahot rakennukset, pala peltoa ja asuintalo

Kunnat ja valtio saavat vuosittain kymmeniä kiinteistöjä ilman perillisiä tai testamenttia kuolleiden ihmisten perintönä.
Sanne Katainen
Kaarinan kaupunki perii Kuusistossa sijaitsevasta rantatilasta lähinnä rakennuksia ja peltoa, valtaosa menee valtiolle luonnonsuojelualueeksi. Paikkatietopäällikkö Sami Kääriäinen tutkii, mitä rantavajaan on jäänyt.

Kaarinan Kuusistossa, muinaisen piispanlinnan raunion naapurissa on rauhallinen rantapaikka, jossa alueen entinen omistaja Reijo Olavi Kurki toisinaan nähtiin.

"Kuusistolaiset ovat kertoneet, että hän kävi siellä kalassa. Hänellä ei ollut autoa, vaan hän käveli pitkän matkan tilaltaan linja-autopysäkille. Monesti hänen on nähty kävelevän Linnanrauniontietä pitkin, paikalliset tarjosivat usein kyytiä", kertoo Kaarinan kaupungin paikkatietopäällikkö Sami Kääriäinen.

Kurki menehtyi viime vuonna. Hänen omaisuutensa peri valtio, sillä Kurjella ei ollut perillisiä.

Perintöön kuuluu noin 40 hehtaaria maata ja vesialuetta. Kuusiston rantatilan lisäksi siihen sisältyy asuintalo tontteineen Piikkiössä.

Sanne Katainen
Sami Kääriäisen arvion mukaan kuusistolaisen rantatilan rakennukset ovat siinä kunnossa, että ne pitää purkaa.

Kunnat voivat hakea ilman perillistä kuolleiden omaisuutta valtiokonttorilta. Kaarinan tapauksessa valtio päätti pitää suurimman osan maista luonnonsuojelua varten.

Varsinais-Suomen ely-keskus perusteli luonnonsuojelutarkoitusta lausunnossaan sillä, että osa tilasta kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Tilaan kuuluva kahden hehtaarin erillinen metsäpalsta puolestaan on vanhaa metsää, joka täyttää METSO-ohjelman 1-luokan kriteerit.

Suurten kiinteistöjen päätyminen perintönä valtiolle ja kunnille ei ole aivan tavatonta.

Esimerkiksi tämän vuoden marraskuuhun mennessä Valtiokonttori on tehnyt päätöksen 166 kuolinpesän omaisuudesta. Joka kolmanteen niistä kuului yksi tai useampi kiinteistö, kertoo johtava lakimies Marjukka Vallioniemi Valtiokonttorista.

Vallioniemen mukaan valtion omistukseen päätyi kiinteistöjä noin joka toisesta valtiokonttorin jakamasta, kiinteistöjä sisältävästä pesästä. Tyypillisin tarkoitus on joko luonnonsuojelualue tai vaihtomaa luonnonsuojelualueiden lunastamista varten. Takavuosina maata päätyi puolustusvoimillekin, mutta nykyisin sellaisia tapauksia ei juuri ole.

Sanne Katainen
Tilaan kuuluva parin hehtaarin metsäpalsta suojeltiin, koska se täyttää METSO-ohjelman vanhan metsän kriteerit.

Kaarinan kaupunki perusteli hakemustaan perinnön saamiseksi sillä, että aluetta voitaisiin kehittää kuusistolaisten virkistykseen. Ajatuksena oli myös, että rauhallinen vesialue soveltuisi vainajien tuhkien sirottelemiseen.

"Kaupungilla ei ole ollut osoittaa tällaisia alueita. Ajateltiin, että peritty vesialue olisi sopiva, koska siellä ei ole ihan lähellä venesatamia eikä yksityisiä saunarantoja. Mutta kun valtio pidätti itsellään suurimman osan perinnöstä, tämä ajatus vesittyi", Kääriäinen toteaa.

Kaupunki sai lopulta muutaman hehtaarin vuokralla olevaa peltoa sekä huonokuntoisia rakennuksia. Kääriäinen pitää todennäköisenä että Kuusiston huonokuntoiset rakennukset puretaan ja Piikkiön talo päätyy myyntiin. Prosessi on kuitenkin kesken, eikä mitään päätöksiä ole tehty, hän korostaa. Kun omaisuus on siirtynyt kaupungille, kunnanvaltuusto päättää sen kohtalosta virkamiesten esitysten pohjalta.

Virkistyskäyttötarkoitus voi toteutua, vaikka kaupungille päätyvä alue on murto-osa haetusta. Pellot pysynevät vuokrattuina nykyisillä viljelijöillä, Kääriäinen arvelee. Kaupungin omistamalla rannalla saa kulkea kuka tahansa.

Sanne Katainen
Sami Kääriäinen lukee kirjettä, jonka joku on jättänyt oveen. Piikkiössä sijaitseva asuintalo päätyy todennäköisesti myyntiin. Kaarinan kaupungin on määrä käyttää mahdolliset myyntituotot kuusistolaisten virkistystä varten.

"Heitän ajatuksen tasolla, että sinne olisi voinut tulla uimarantaa, venesatamaa toi jotain liikuntaan ja harrastamiseen liittyvää. Virkistyskäyttö vaikeutui, kun valtion pidättämään osaan kuuluu suuri osa ranta-alueista. En usko, että sinne tehdään kovin suuria investointeja. Tästä keskustellaan varmaan kaupungin päättäjien piirissä."

Kääriäinen muistaa 15-vuotisen uransa ajalta kaksi muuta tapausta, jossa kaupunki on perinyt kiinteistöjä. Perinnöt herättävät aina pohtimaan vainajan tilannetta. Yhdessä tapauksessa läheiset olivat jäljistä päätellen etsineet kiivaasti testamenttia rakennuksesta.

"Vähän näitä aina ihmettelenkin, että henkilöllä ei ollut ketään ihmistä tai yhdistystä tai muuta asiaa, joka olisi ollut niin lähellä sydäntä, mille olisi voinut perinnön jättää. Vai onko lähtö tullut niin yllättäen?"

Sanne Katainen
Kaarinan kaupunki halusi osoittaa rantatilan vesialueen vainajien tuhkan sirottelua varten. Vesialueet päätyvät kuitenkin valtiolle Natura 2000 -verkoston suojelualueeksi.

Valtio ja kunnat perivät

  • Jos kuolleella ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa valtiokonttori.
  • Valtiokonttori voi tehdä päätöksen kuolinpesän omaisuudesta aikaisintaan vuoden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta. Jos kuolinpesässä on omaisuutta yli 750 000 euron arvosta, päätöksen tekee valtioneuvosto.
  • Valtio pitää perintönä tulleen omaisuuden, jos siihen on erityistä syytä. Tällaista omaisuutta ovat muun muassa kiinteistöt, jotka soveltuvat suoraan luonnonsuojelualueiksi tai niiden vaihtomaiksi. Ely-keskus arvioi kiinteistöjen luonnonsuojeluarvon ja toimittaa lausunnon siitä valtiokonttorille.
  • Vainajalle erityisen läheinen henkilö, kuten avopuoliso, voi hakea omaisuutta itselleen valtiokonttorilta.
  • Omaisuus jota valtio ei pidä omistuksessaan eikä edellytyksiä luovuttaa sitä perinnönjättäjän läheiselle ole, luovutetaan perinnönjättäjän kotikunnalle. Kuolinpesään kuuluva kiinteä omaisuus luovutetaan kiinteistön sijaintikunnalle.
  • Valtiokonttori saa vuosittain tiedon noin 600:sta perillisittä kuolleesta henkilöstä, mikä on noin yksi prosentti kuolleiden määrästä. Ilman perillisiä kuolleista noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin.
Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Suojelun hurja hintalappu

Metsien pysyttävä suomalaisten käsissä

Metsäalaa kannattaa opiskella

MMM oikoi Emma Karin suojelupuheita Twitterissä – viestintäjohtaja pahoittelee: ”Ei ollut sopivaa”