Metsä

Lue, miten monin tavoin EU vaikuttaa metsiin – esitykset tulevat näkymään myös metsänomistajien arjessa

EU:ssa on meneillään useita metsiin liittyviä esityksiä, jotka koskettavat myös suomalaisia metsänomistajia.
Jaana Kankaanpää
Vaikka kestävän rahoituksen taksonomian alainen toiminta on vapaaehtoista, se tulee luultavasti silti näkymään monen metsänomistajan arjessa.

Viime viikkoina tapetilla ollut kestävän rahoituksen ohjelma, tuttavallisemmin taksonomia, tavoittelee kestävien sijoituskohteiden luotettavaa luokittelua. Taksonomia-nimitys juontaa juurensa luokittelun kolmeen kategoriaan: rahoituksen ohjaaminen kestävämpiin kohteisiin, kestävyystarkastelun tuominen osaksi riskienhallintaa sekä läpinäkyvyyden ja pitkän aikavälin kestävyystarkastelun vahvistaminen.

Taksonomialla on kunnianhimoiset ja tärkeät tavoitteet yritysvastuullisuuden ja kestävyyden kehittämiseksi, mutta metsätalouteen se ei ole järin sopiva. Jos yritykset haluavat noudattaa taksonomian kriteerejä, tulee vaikutus valumaan tuotantoketjua pitkin aina metsänomistajille asti.

Taksonomian tavoitteita edistävät toimet määritellään kahdella delegoidulla säädöksellä, joita EU:n parlamentti ja neuvosto voivat joko kannattaa tai vastustaa.

Metsänomistajalle ensimmäinen, ilmastotoimia koskeva säädös tarkoittaa tarkkoja vaatimuksia metsätaloussuunnitelmille ja ilmastohyötyanalyysiä yli 13 hehtaarin tiloille. Maankäytölle ei saa myöskään tapahtua muutosta ja eikä metsätalous saa aiheuttaa ympäristölle merkittävää haittaa.

Toinen säädös käsittelee luonnon monimuotoisuutta. Sen mukaan esimerkiksi kotoperäisistä viljelysmetsistä täytyy suojella 20 prosenttia, ja myös lopulle metsälle on tiukat kriteerit. Suomen ennakkovaikuttamiskannat toiseen säädökseen ovat tekeillä. Säädös julkaistaan virallisesti vuoden 2022 alkupuolella.

Komission esittämä ensimmäinen delegoitu säädös on hyväksytty jo parlamentissa. Seuraavaksi esitys menee neuvoston käsittelyyn. Jäsenmaiden on ilmoitettava kantansa taksonomiaan 8.12. mennessä.

Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet vastustaa esitystä. Vastustusta lienee odotettavissa myös muilta metsäisiltä mailta, kuten Itävallalta ja Baltian mailta, mutta äänet tuskin riittävät kaatamaan taksonomiaa. Esitys tarvitsee taakseen jäsenmaiden määräenemmistön.

Euroopan komissio julkaisi kesällä suuren ilmasto- ja energiapaketin, joka tunnetaan nimellä Fit for 55. Paketin tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Osana pakettia esitetään muutoksia uusiutuvan energian direktiiviin. Nykyisellään metsäbiomassan kestävyyttä tarkastellaan maa- tai aluehankintatasolla. Päivityksen jälkeen mukaan tulisivat "no-go alueet", joilta korjattu biomassa on aina kestämätöntä, sekä muutoksia biodiversiteettiä ja maaperää koskevaan kohtaan.

Direktiivin käytännön vaikutuksia on hankala arvioida, sillä edellisenkin direktiivin toimeenpano on vasta käynnistymässä, eikä nykyisten toimien riittämättömyydestä ole tietoa.

Fit for 55 -pakettiin sisältyy myös maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä koskeva lulucf-asetus. Asetus määrittelee, miten maankäyttösektorin päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäytön päästöjä.

Lulucf-asetuksen toteutus on jaettu kolmeen viisivuotiskauteen, joista ensimmäinen on nyt menossa. Ensimmäisellä kaudella pysytään vuonna 2018 laaditun paketin raameissa. Vuonna 2025 siirrytään uuteen, Suomen kannalta edullisempaan hiilinielumalliin.

Lulucf-asetukseen liittyy heinäkuussa julkistettu EU:n metsästrategia, jolla yritetään parantaa Euroopan metsien laatua, määrää ja kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Suomen kannan mukaan strategiassa on paljon hyvää, mutta se on joiltain osilta haasteellinen.

Monet EU:n metsäiset jäsenmaat, Suomi mukaan luettuna, ovat vaatineet muutoksia metsästrategiaan, sillä se puuttuu liiaksi jäsenmaiden toimivaltaan.

Ensi vuoden aikana metsien monitoroinnista ja kansallisista metsästrategioista on tulossa lakiesitys. Suunnitelmissa on uuden EU-sertifiointijärjestelmän laatiminen ja kestävän metsätalouden tarkempi EU-määrittely kynnysarvoineen.

Tuorein EU:n metsiin liittyvä esitys on viikko sitten julkaistu metsäkadon torjuntaa koskeva lakiehdotus. Ehdotus asettaa EU-alueelle tuotaville tuotteille ehdot, joiden mukaan tuotteen tuotantoprosessi ei saa kiihdyttää metsäkatoa. Metsäkatolain alaisia tuotteita ovat soija, naudanliha, palmuöljy, puutavara, kaakao ja kahvi.

Metsäkatolain odotetaan vastaavan paitsi metsäkadon ja metsän kunnon heikkenemisen haasteisiin, myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja biodiversiteettikadon ehkäisyyn. Metsäkadon vähentämisellä on myös myönteinen vaikutus paikallisiin yhteisöihin, joista etenkin alkuperäisasukkaat ovat usein riippuvaisia metsän tarjoamista ekosysteemipalveluista.

Lue myös:

Metsänomistajille erävoitto EU:sta – taksonomian hurjina pidetyt ympäristökriteerit ovat ottamassa aikalisän, komissio etsii lisää metsäosaamista paketin valmisteluun

Pahamaineinen EU-laki hiilinieluista muuttumassa Suomi–ystävälliseksi – Ville Niinistö: Suomi ei joudu paikkaamaan muiden maiden nieluja

EU haluaa metsäkadon kuriin ja se voi vaikuttaa maatalouteen ja metsänhoitoon myös Suomessa – MTK pelkää byrokratian kasvua

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

EU:n jäsenmaiden vastustus tuskin riittää kestävän rahoituksen luokittelun kaatamiseen – komissio huomioi kritiikin taksonomian seuraavassa vaiheessa

Sähköistämisellä on myös hintansa

Lähes puolet jäsenmaista vastustaa EU:n kestävän rahoituksen kriteerejä – metsäsääntelyn uskotaan silti menevän läpi huomenna

"Miksi turpeesta pitää luopua kokonaan, kun se kuitenkin uusiutuu hitaasti?", kysyi Pekka Uro vihreiden Hanna Holopaiselta tuottajaliiton kokouksessa