Metsä

Metsien käytön lulucf-neuvottelut ajautumassa vaikeuksiin

Lulucf-neuvottelut ovat menossa pattitilanteeseen, koska neuvosto ei suostu antamaan laskelmistaan periksi.
Pekka Fali
Suomi on alakynnessä lulucf-metsälaissa: se toivoisi enemmän hakkuuoikeuksia, mutta Viro ei halua joustaa.

Maankäytön ja metsätalouden lulucf-lakisäädöksen neuvottelut EU-parlamentin, komission ja neuvoston kanssa ovat alkaneet Suomen kannalta tahmeasti.

MT:n neuvottelulähteiden mukaan jäsenmaiden ministereistä koostuva neuvosto ei ole halukas joustamaan kannastaan piiruakaan, ja neuvottelutilanne on kehno.

”EU-parlamentti lähti neuvotteluihin avoimin mielin, mutta neuvoston puheenjohtaja Viro ei tahdo avata vaivalla tekemiään laskentasääntöjä”, lähteet kertovat.

Myös asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) myöntää, että kantojen yhteensovittaminen ei ole helppoa.

”Täytyy vaan uskoa, että jollain tavalla voidaan viedä asiaa eteenpäin”, ministeri kommentoi neuvottelukäännettä MT:lle torstaina.

Keskiviikkona käydyissä kolmikantaneuvotteluissa mukana ollut meppi Nils Torvalds (r.) kuvailee tilannetta vakavaksi.

Hän on huolissaan siitä, että muut maat saavat nostaa hakkuitaan samalla, kun Suomi joutuu tyytymään alhaisempiin hakkuisiin.

Viron lisäksi myös lainsäädännöstä vastaava komissaari Miguel Arias Cañete oli neuvotteluissa nihkeä liikkumaan.

”Tässä ovat kaikki Suomea vastaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa Suomen metsä­nielu on osittain jaettu muil­le jäsenmaille.”, parlamentin neuvottelija Torvalds kuvailee.

”Pidän tilannetta kestämättömänä ja ristiriidassa jäsenmaiden tasa-arvoisen kohtelun kanssa. Suomi ei saa päättää omista metsäresursseistaan.”

Suomi oli tyytyväinen EU-parlamentin linjaan, jossa hakkuita voidaan nostaa nykyisestä, kunhan metsät pysyvät hiilinieluna.

Neuvostossa Viron sorvaamassa kompromissi­ehdotuksessa Suomi on kuitenkin tiputettu muita metsäisiä maita alempaan ”hiili­nieluluokkaan”, mikä haittaa hallituksen hakkuusuunnitelmia.

Viro, Itävalta, Latvia ja Slovenia saavat hakata suhteellisesti enemmän kuin Suomi ilman velvoitetta kompensoida lisääntyneitä hak­kuita päästöjen vähennyksinä tai ostaa muilta päästöoikeuksia.

”Neljä maata saa nostaa hakkuitaan ilman lisärasitetta ja Suomi joutuu kustantamaan tämän ylläpitämällä epäreilun korkeita hiilinieluja”, neuvottelijat valittelevat.

Suomi tavoitteli lokakuun neuvostossa mahdollista hyppäystä näiden pienten ja metsäisten maiden kelkkaan.

Tällöin Suomi saisi hakata 117 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä, eikä 54 miljoonan, kuten puheenjohtajamaa Viro esittää tällä hetkellä kompromissiratkaisuna. Tämä tarkoittaisi, että hakkuita voitaisiin nostaa noin 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa nykyisestä ilman pelkoa päästötaakasta.

Neuvostossa Suomi äänesti Viron esitykselle tyhjää, mutta jatkoneuvotteluissa Tiilikainen kertoi tavoittelevansa vielä reipasta nostoa hakkuumääriin. Lähteet kuitenkin kertovat, että eräiden osapuolten mukaan Suomi on ”hiljaa hyväksynyt” Viron laskentasäännöt, koska Suomi ei alun perin äänestänyt neuvoston laskelmia vastaan.

Jos neuvosto ei liikahda, seuraava vaihtoehto on rakentaa uusi laskentamalli. Sitä neuvottelulähteet pitävät kuitenkin epätodennäköisenä.

Joidenkin suomalaisten neuvottelijoiden mukaan ratkaisu voisi vielä löytyä komissiosta. Komissio julkisti neuvoston kokouksen yhteydessä julkilausuman, jonka mukaan metsien hakkuita voi lisätä tietyin ehdoin ilman, että siitä tulisi laskennallista rasitetta.

Alun perin komission laskelmien perusteella Suomen tavoittelemat hakkuulisäykset olisivat tehneet metsistä laskennallisen päästölähteen. Komission laskelmissa hiili­nieluja verrataan vuosiin, jolloin Suomen hakkuut olivat nykyistä huomattavasti matalammat.

Katso uusin video: Jättirekat
Lue lisää

Uusi metsästrategia linjaa sektorin tulevaa keskustelua – miltä metsävuosi 2021 EU:ssa näyttää?

"Sahapuusta on kysyntää" – metsänhoitoyhdistyksen johtaja kannustaa uudistushakkuisiin: "Markkinoilla on nyt imua"

Lukijalta: Miksi Afrikkaan istutetaan puita kompensoimaan suomalaisten päästöjä, kun metsänomistajien ansiosta moni kunta on hiilineutraali jo valmiiksi?

Myyn hiilinieluja