MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Metsä

Ensikertalaisten puukauppa meni pieleen – Metsä Group edellytti korvausneuvotteluissa vaitiolosopimusta

Maalahtelaisten Jessica ja Tomas Granlundin puukaupasta tuli rahaa kolmannes arvioitua vähemmän.
Johannes Tervo
Jessica ja Tomas Granlund kasvattavat harrastuksenaan sikoja ja pohjoissuomenkarjan rotuisia lehmiä Petolahden kylässä. Tarkoituksena oli rahoittaa lisämaan osto puukauppatuloilla. Lopulta puukaupasta kertyi kolmannes vähemmän rahaa kuin Metsä Group oli ennakkoon arvioinut.

Kun maalahtelainen Granlundin perhe Petolahden kylästä päätti ostaa vajaan viiden hehtaarin metsäpalstan laidunmaaksi kotitarvelehmilleen ja -sioilleen, he eivät arvanneet, miten onnettomalla tavalla asiat voisivatkaan sujua.

Perheen suunnitelmana oli tehdä palstalle avohakkuu ja rahoittaa maakauppa siitä saatavalla rahalla. Metsää he eivät olleet omistaneet aikaisemmin ja kyseessä oli siten heidän ensimmäinen puukauppansa. He pyysivät Metsä Groupilta kesällä arvioita siitä, kuinka paljon puustosta tulisi tuloja.

Vastauksena oli noin tuhat kuutiota puuta ja kauppahinta-arvioksi tuli hieman yli 30 000 euroa.

"Olimme laskeneet, että 28 000 euroa riittää melkein palstan kauppahintaan, veroihin ja oheiskustannuksiin", Jessica Granlund kertoo.

Granlundit ottivat pankista lainan tilakauppaa varten ja tekivät hakkuusopimuksen Metsä Groupin kanssa.

Yllätykset alkoivat hakkuun jälkeen, kun puunmyyjille valkeni, ettei puukaupasta kerrykään odotettua 31 000 euroa, vaan paljon vähemmän: 20 913 euroa. He olivat järkyttyneitä käänteestä ja tekivät heti reklamaation puut ostaneelle Metsä Groupille.

Kävi ilmi, että palstalta oli kyllä hakattu yli 900 kuutiota puuta, mutta tukkikertymä jäi murto-osaan arvioidusta. Mäntytukkia oli arvioitu kertyvän 160 kuutiota, mutta mittaustodistuksen mukaan sitä kertyi 28,5 kuutiota. Kun mäntytukeista oli odotettu yli 8 000 euron tuloja, niistä saatiinkin vain 1 510 euroa.

Samoin koivukuidun määrä meni pieleen. Arviossa koivukuidun määrä oli 80 kuutiota, mutta mittaustodistuksen mukaan sitä oli kertynyt 228 kuutiota. Tämä vaikutti merkittävästi kauppahintaan, sillä koivukuidun hinta oli vain 17 euroa kuutiolta. Kuusitukinkaan määrät eivät toteutuneet odotetusti.

Osapuolet ryhtyivät neuvottelemaan asiasta. Metsä Groupin mukaan asiasta korvauksena palstalla tehty, noin 900 euron hintainen ennakkoraivaus jätettiin laskuttamatta. Granlundit kertoivat karusta puukauppakokemuksestaan Ylen ruotsinkielisissä uutisissa. He halusivat jatkaa korvausneuvotteluita Metsä Groupin kanssa.

"Otin heihin yhteyttä ja sovimme tapaamisesta", Jessica Granlund kertoo.

Tapaamiseen saapuivat Metsä Groupin piiripäällikkö ja toinen päällikkö konsernin pääkonttorilta Espoosta. Neuvottelu ei sujunut toivotulla tavalla. Granlundien mukaan Metsä Groupin edustajat kertoivat heille, ettei neuvotteluja voida jatkaa, ellei pariskunta allekirjoita salassapitosopimusta asiaa koskien.

"Heidän nimensä olivat jo valmiina paperissa. Meidän olisi pitänyt antaa kaikki asiaa koskevat tekstiviestit, sähköpostit ja muut paperit Metsä Groupille. Se olisi ollut voimassa 10 vuotta, ja joka kerta jos olisimme rikkoneet sitä, meidän olisi pitänyt maksaa 5 000 euroa sakkoa."

Tähän Granlundit eivät suostuneet.

"En missään tapauksessa anna puheoikeuttani", Jessica Granlund hämmästelee. Neuvottelu päättyi siihen.

Toistaiseksi tilanne on edelleen auki osapuolten välillä. Jessica Granlund sanoo, että he haluavat kohtuullisen korvauksen yhtiön virheestä ja sen seurauksista.

Hän kertoo, ettei kukaan kehottanut heitä missään kaupanteon vaiheessa varovaisuuteen tai tarkistamaan asioita jonkun muun asiantuntijan kanssa. Päinvastoin, Metsä Groupia oli suositeltu heille luotettavana toimijana.

Jos hän nyt olisi samassa tilanteessa, hän menisi valvomaan hakkuuta itse.

"Suuri virheemme oli, ettemme valokuvanneet puita ennen kuin ne kuljetettiin pois."

Puut ostanut Metsä Group kertoo, että puumäärän arvioinnissa tapahtui inhimillinen virhe.

"Valitettavasti näin on käynyt ja pyydämme anteeksi tapahtunutta", sanoo jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen Metsä Groupista.

"Puusto oli päätehakkuuksi poikkeuksellisen pienikokoista, mikä vaikeutti puukaupan kohteena olleen puuston arvon ja määrän arvioimista. Joka tapauksessa arvion olisi pitänyt olla lähempänä todellista puumäärää."

Jumppanen kertoo, että kyseisestä hakkuusta kertyneen puutavaran katkonta on tarkistettu eikä siitä löydetty virheitä.

"Teemme vuosittain 30 000–35 000 puukauppaa, ja näin suuria arviointivirheitä tapahtuu erittäin harvoin."

Korvausvaatimuksissa metsänomistaja on tällaisessa tapauksessa heikoilla.

"Puukauppa perustuu aina arviomääriin, eikä virheellisestä arviosta synny siksi korvausvelvoitetta", Jumppanen sanoo.

Ennakkoraivaus jätettiin tässä tapauksessa laskuttamatta, koska asiakaskokemus oli ollut huono.

Myöskään metsänhoitoyhdistysketjun lakimies Tuomo Pesälä ei usko, että pieleen mennyt arvio riittäisi korvausperusteeksi.

"Vahingonkorvausvelvollisuus voisi tulla kyseeseen vain, jos vaatijalla olisi riittävästi muuta näyttöä vahingosta. Vahingon syynä tulisi tällöin kyseeseen lähinnä mittauksessa tai katkonnassa tapahtunut virhe. Riittävän näytön rajan määrittelee tarvittaessa tuomioistuin. Puun myyjän tulee itse valvoa hakkuuta ja sopimuksen täyttymistä, ellei hän halua käyttää apunaan asiantuntijaa."

Tyypillisin asiantuntijavalvoja on metsänhoitoyhdistys, joka valtakirjakaupoissa seuraa myös sopimusehtojen toteutumista.

Salassapitovaatimus on poikkeuksellinen, toteavat sekä Jumppanen että Pesälä. Tavanomaista on, että neuvottelujen päätteeksi osapuolet sitoutuvat vaitioloon, Pesälä sanoo. Tässä tapauksessa vaitioloa vaadittiin kesken neuvottelujen.

"Metsänomistaja voi kyllä kokea kyseisen menettelyn painostavana ja loukkaavana", Pesälä sanoo.

Jumppasen mukaan menettelyyn päädyttiin, koska Granlundit olivat tuoneet Metsä Groupin ostajan nimen ja kuvan julkisuuteen sosiaalisessa mediassa.

Tomas Granlund oli jakanut konsernin puunostajan nimitysuutisen Facebookissa saatesanoilla: "Kahvia voi ehkä juoda, mutta omalla riskillä".

Uutisessa oli toivotettu metsänomistajia tervetulleiksi kahville ja keskustelemaan metsäasioista. Asiasanaksi oli merkitty muun muassa ammattiylpeys (#yrkesstålthet).

"Meistä se on kohtuutonta. Salassapitosopimuksella halusimme suojella ammattitaitoista, yhden virheen tehnyttä työntekijäämme mahdolliselta uudelta julkiselta arvostelulta", Jumppanen perustelee.

Granlundien puukauppatapauksesta kertoi ensimmäisenä Svenska Yle.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Vuorineuvos Taavi Heikkilä valittiin Metsäliitto Osuuskunnan hallitukseen

Energiapuu käy kaupaksi entistä paremmin – metsänomistajalle se on usein kilpailukelpoinen vaihtoehto kuitupuun myyntiin verrattuna

UPM kannattavin kolmesta metsäyhtiöstä alkuvuonna – Metsä Group ja Stora Enso tekivät pakkauskartongeilla tulosta, UPM tarroilla ja erikoispapereilla

Metsä Group paransi kartongeissa – myös puutuotteissa odotettua vahvempi vuosineljännes