Metsä

EU ei uhkaa Suomen metsien lisäkäyttöä – metsätalouden lulucf-neuvottelut saatiin viimein pakettiin

Suomen ei tarvitse kantaa huolta päästölaskusta, jos se nostaa hakkuitaan suunnitelmiensa mukaan, suomalaiset neuvottelijat kertovat.
Jaana Kankaanpää
Lopullinen päätös metsien hiilinielujen ilmastolaskennoista on saatu viimeistä silausta vaille valmiiksi.

Maankäytön ja metsätalouden päästöjä ja nieluja koskevat lulucf-neuvottelut saatiin torstaina päätökseen.

Suomen hallitukselle ja metsäalalle neuvottelutulos pysyi toivotun kaltaisena: lakisäädös ei Suomen neuvottelijoiden mukaan uhkaa Suomeen suunniteltuja investointeja ja niitä varten kaavailtuja lisähakkuita.

Suomi sai sorvattua tärkeimmät tavoittelemansa muutokset Viron monipolvisiin laskentasääntöihin, jolloin metsien lisäkäytöstä ei synny laskennallisia päästöjä:

Neuvottelutuloksen mukaan vuosina 2021–2030 metsätalouden päästölaskennoissa hiilinieluja verrataan vuosiin 2000–2009. EU ei ennalta kuitenkaan rajoita metsien käytön intensiteettiä eli tehokkuutta, jolla hakkuiden määrää verrataan niiden kasvuun, kunhan metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan.

Pelkona oli, että jos Suomi nostaisi hakkuitaan, se joutuisi korvaamaan niistä syntyviä päästöjä esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia. Tämä johtuu siitä, että vertailuvuosina metsien käyttö oli huomattavasti nykyistä vähäisempää.

Nyt hyväksytyllä mallilla päästörasitetta ei kuitenkaan synny, ja hakkuumääriä voidaan näillä näkymin nostaa tulevalla vuosikymmenellä yli 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

"Paljon on kiinni, miten vertailutaso käytännössä asetetaan. Täytyy tulkita osittain epäselvää tekstiä", Suomen edustajat sanoivat heti neuvotteluiden päätyttyä.

Maiden intensiteetti käyttää metsiään vaihtelee paljon: Saksassa ja Ruotsissa metsien kasvusta on hakattu noin 80 prosenttia vuodessa ja Suomessa 60. Jos jäsenmaiden metsähakkuut olisi rajoitettu historialliseen käyttöasteeseen, Suomen metsäalan mielestä se olisi ollut epäreilua, koska esimerkiksi Ruotsi saa käyttää metsiään suhteessa Suomea enemmän.

Suomi taisteli vaatimuksensa läpi, ja uudessa esityksessä maininnat tehokkuuden sitomisesta menneisiin määriin poistuivat. Uusi kanta "katsoo tulevaisuuteen", kuten asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi aiemmin tällä viikolla.

Neuvoston puheenjohtajamaan Viron päättämät laskentasäännöt, joissa kukin maa saa hakata tietyn verran hiilinielujaan, jäivät myös mukaan lakisäädökseen:

Jos metsien hiilinielun koko on 2021–2030 pienempi kuin vertailutaso, metsäkompensaatio antaa maille joustoa metsien lisääntyvään käyttöön. Nielun koko voi siis Suomessa pienentyä maksimissaan 55,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia ilman, että siitä tulee laskennallinen päästö.

Joustoilla on huono maine ilmastopolitiikassa, koska niiden on katsottu vesittävän ilmastopäätösten kunnianhimoa.

Takana ovat pitkät ja kiviset neuvottelut. Syyskuussa Suomen metsäala iloitsi, kun Euroopan parlamentti hyväksyi suomalaisten ajaman kannan, joka salli Suomen nostaa hakkuitaan ilman huolta päästötaakasta. Lokakuussa riemu vaihtui kuitenkin harmitukseen ympäristöministerien neuvostossa, jossa hallitus pettyi Suomen saamaan kohteluun.

Marraskuussa taas häviömieliala muuttui, kun Viro antoi Suomen toiveille vihreää valoa.

Keskustelut viimeisteltiin torstaina Strasbourgissa Euroopan jäsenmaiden neuvoston ja parlamentin kesken.

Ensi viikolla neuvottelukanta hyväksytään vielä pysyvien edustajien komiteassa Brysselissä. Muutokset torstaisiin päätöksiin ovat kuitenkin epätodennäköisiä.

Aiheet lulucf
Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Sarvamaa haluaa muuttaa EU-komission metsänäkemyksiä – "Jos keskustelua ei käännetä, metsistä saatava hyöty tukahdutetaan"

EU:n ilmastolaki päättää jäsenmaiden hakkuista – "Jos lulucf-päivitys hoidetaan huonosti, jälkilasku tulee meille metsäisille maille"

Suomen metsien hiilinielun päivitetty laskenta valmistuu joulukuussa – laskentamalli ja metsävaratieto ovat monia muita maita yksityiskohtaisempia

Suomen ilmastopaneeli arvioi: Kaikki EU-maat joutuvat vielä muokkaamaan lulucf-laskelmia