Metsänomistaja hävisi katkontakiistan käräjillä UPM:lle – metsänomistajan mielestä tukkien osalta hakkuun jälki oli törkeän heikkoa - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Metsänomistaja hävisi katkontakiistan käräjillä UPM:lle – metsänomistajan mielestä tukkien osalta hakkuun jälki oli törkeän heikkoa

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen, jonka mukaan UPM olisi katkonut tukkia kuitupuuksi metsänhakkuusopimuksen vastaiseksi.
Toivo Hyvärinen
Toivo Hyvärisen leimikon tukkisaanto jäi odotettua vähäisemmäksi.

Oriveteläinen Toivo Hyvärinen pettyi UPM:n kanssa pari vuotta sitten tekemäänsä puukauppaan. Siinä tukkikokoista puuta päätyi kuitupuupinoon, mikä söi kantorahatuloja.

Hyvärisen puukauppa käynnistyi, kun paikallinen metsänhoitoyhdistys teki leimikon. Puukaupan Hyvärinen solmi kilpailutuksen jälkeen luotettavana kumppanina pitämänsä UPM:n kanssa.

Puut korjattiin 1,5 vuotta myöhemmin kevättalvella 2016. Alhainen tukkisaanto käynnisti metsänomistajan hälytyskellot, joten Hyvärinen vaati mittalistoja nähdäkseen.

UPM toimitti ne noin kuukauden päästä.

"Lopputulos ei näyttänyt hyvältä. Leimikko oli turvonnut yli 200 kuutiolla 1600 kuutioon, mutta kantorahaa kertyi vähemmän, kuin alun perin piti."

Hyvärisen mukaan mittalistoista selvisi, että selvää tukkia oli mennyt kuitupuupinoon. "Siltä osin hakkuun jälki oli törkeän heikkoa."

Tapaukseen perehtynyt MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala on samoilla linjoilla. "Kyseessä oli normaali päätehakkuuleimikko. Silti sen tukkiprosentti jäi alle 60:een. Se on 10-15 prosenttiyksikköä tavanomaista vähemmän."

Hyvärinen laskee tappiokseen yli 10 000 euroa. Koska UPM ei suostunut neuvottelemaan korvauksesta, Hyvärinen vei asian Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Oikeudessa Hyvärinen vaati UPM:ltä 7 975 euron korvausta.

"UPM väitti, että metsä oli huonolaatuinen. Se on vale, koska alue oli hoidettu ja harvennettu. Luontaisesti syntyneessä metsässä oli siten parhaat ja hyvälaatuisimmat puut jäljellä. Havutukkirungot olivat noin 800 litraisia", Hyvärinen sanoo.

Rintalan mukaan UPM:n hakkuu ei rikkonut mitään yksittäistä kohtaa hakkuusopimuksessa. Ongelmana oli mitätön tukkisaanto.

Se laski kahta kautta. Varsinaisten kuitupuurunkojen keskikoko nousi männyllä yli 250 litraan. Sen lisäksi tukkipuiden järeät latvat päätyivät kuitupuupinoon.

"Suurista puista oli saanut vain muutamia latvatukkeja. Ylivoimaisesti suurin osa latvatukeista oli hakattu sellukattilaan. Lahoa oli 4 prosenttia, mutta sen ei pitäisi latvatukkeihin vaikuttaa", harmittelee Hyvärinen.

UPM:n käräjäoikeudelle antaman vastauksen mukaan tukin saanto kyseisessä hakkuussa vastasi puuston ominaispiirteitä.

"Kuiturungot ovat merkittävästi pienempiä kuin tukkirungot, eivätkä ne siis ole täyttäneet tukkipuun mitta- ja laatuvaatimuksia, joko kooltaan tai rungon laadulta. Aineistosta on pääteltävissä, että

hakkuualueella on ollut poikkeuksellisen runsaasti esimerkiksi isojen puiden katveessa kasvaneita pieniä alikasvoskuusia tai osalla hakkuualuetta on ollut pientä puuta", UPM kertoi käräjäoikeudelle.

UPM:n aluejohtaja Tero Nieminen toteaa, että leimikossa oli peltosaarekkeita ja rantavyöhykettä. Sillä oli heikentävä vaikutus puiden runkomuotoon ja tukkisaantoon.

Hyvärisen mukaan UPM:ltä puuttuu toimiva järjestelmä, missä puukaupan riitoja voitaisiin käsitellä ja sovitella ilman tuomioistuinkäsittelyä.

Niemisen mukaan UPM tekee noin 20 000 puukauppaa vuodessa. Niitä koskevat huomautukset yhtiö käy tapauskohtaisesti läpi ja korjaa selvät virheet, mikäli sellaisia havaitaan.

"Yleisimmin huomauttamista on tieasioista, kuten kuljetuksen alta pettäneen metsätien korjaamisesta. Vastaavaa katkontaan liittyvää, oikeuteen asti mennyttä riitatapausta en muista."

Käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen helmikuun alussa. Sen mukaan oikeudenkäynnin aikana esitettiin sekä Hyvärisen syytöksiä että UPM:n puolustusta tukevia väitteitä.

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Hyvärinen ei onnistunut näyttämään toteen, että UPM olisi katkonut tukkia kuitupuuksi metsänhakkuusopimuksen vastaiseksi. Siksi oikeus hylkäsi kanteen.

Erikseen käräjäoikeus totesi, ettei oikeudessa todistajana toimineen Rintalan esittämää kattavaa vertailuaineistoa voida pitää perusteena, jonka mukaan voidaan todeta, että kanteen kohteena olevalla leimikolla on menetelty Hyvärisen väittämin tavoin metsänhakkuusopimuksen ehtojen vastaisesti

Hyvärisen maksettavaksi jäivät sekä omat että UPM:n oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 60 000 euroa.

Tuomion jälkeen Hyvärinen ilmoitti olevansa siihen tyytymätön ja valittavansa päätöksestä hovioikeuteen.

"Tämä oli masentava kokemus. Ensimmäinen ja viimeinen kerta kun myyn tukkileimikon UPM:lle."

MT:lle on tullut talven aikana palautetta katkonnasta. Metsänomistajat ovat olleet siitä huolissaan, koska selluinvestoinnit ovat kasvattaneet kuitupuun tarvetta. Pelkona on ollut kuitupuupinojen järeytyminen.

Myös MTK on kehottanut metsänomistajia seuraamaan katkontaa ja kilpailuttamaan kuitupuunsa entistä tarkemmin tässä uudessa tilanteessa.

MT järjestää puutavaran katkontaa koskevan keskustelun torstaina 8.3. Sitä voi seurata lehden verkkosivulta kello 18.30 alkaen.

MT:n päätoimittaja Jouni Kemppaisen vetämään keskusteluun osallistuvat MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ja Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Kopra.

Jos MT:n lukijoilla on omia havaintoja katkonnasta tai kysymyksiä keskustelijoille, niitä voi lähettää osoitteeseen metsa@maaseuduntulevaisuus.fi

Otsikkoa ja ingressiä muutettu 3.3.2018 klo 19:50

Katso uusin video
Lue lisää

UPM:n Pesonen: "Teollisuus takaa hiilivaraston säilymisen"

Aarre: Voitto Suosaari tekee rasvanpolttotreenin metsää raivaamalla – tavoitteena hänellä on kehonrakennuksen MM-kulta ja enemmän metsähehtaareita

Olemme kuulemma käyneet ilmastovaalit – metsät sitovat yli 80 prosenttia kasvihuonepäästöistä, silti niitä ei mainita budjetissa

Puukauppa kirii syksyyn, mutta on silti viimevuotista jäljessä