Metsä

Metsätalous pelastaa ilmaston, uskoo demari Göran Persson

Ruotsin ex-pääministeri lausuu vakavia varoituksen sanoja suomalaisille: pitäkää kiinni metsästyksestä, ettei käy kuten Ruotsissa.
Göran Persson sai pohjalaisilta metsänomistajilta kotiin Ruotsiin vietäväksi kirveen ja relaskoopin. Entinen pääministeri on vastuullisen metsänhoidon kannattaja. "Metsätaloutta pitää jatkaa samalla tavalla kuin edellisetkin sukupolvet ovat metsiämme hoitaneet."

Tällaisia sosiaalidemokraattien johtajia ei Suomesta taida löytyäkään.

"Metsää pitää käyttää. Liian monet ajattelevat, että tärkeintä on suojella metsää. Emme saa antaa siinä asiassa periksi."

"Metsätalouden kannattavuuden pitää kohentua, jotta voimme taistella ilmastonmuutosta vastaan."

"Kotimaisesta maataloustuotannosta on pidettävä kiinni."

Muun muassa tällaisista asioista puhui Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson (sd.), kun hän vieraili Vaasassa metsänhoitoyhdistys Österbottenin valtuuston kokouksessa viime viikolla.

Persson on huippupoliitikon uransa jälkeen ryhtynyt maa- ja metsätalouden harjoittajaksi Keski-Ruotsissa. Samalla pohjoismainen metsätalous on saanut ex-pääministeristä vaikutusvaltaisen puolestapuhujan. Sellaisista on Perssonin mukaan pulaa.

"Olen ollut noin parissakymmenessä metsätaloutta koskevassa tilaisuudessa Brysselissä. Ruotsista paikalla on hyvin harvoin ketään korkean tason edustajaa. Suomalaiset osallistuvat paremmin", hän totesi.

"Pelkään, että meillä on liian matala profiili näissä asioissa."

Metsien vastuullinen hyödyntäminen on Perssonin mielestä parasta, mitä Suomen ja Ruotsin kaltaiset maat voivat tehdä ilmastonmuutokset hillitsemiseksi. Myös muut EU-maat pitää saada ymmärtämään tämä.

Erityisenä huolenaiheena Perssonilla oli Saksa, joka on itsekin iso metsätalousmaa.

"Saksan mielipiteet heijastuvat koko Eurooppaan. Ruotsi ja Suomi ovat todella pieniä, kun päätöksiä tehdään."

Huonoin mahdollinen tulevaisuudenkuva olisi se, että Euroopan unionille tehtäisiin jäsenmaita sitova metsäpolitiikka, josta päättäisivät muut kuin metsätalousmaat. Sen vuoksi meidän pitää näkyä ja kuulua, Persson patisteli.

Ilmastonmuutoksen kokevat myös metsänomistajat itse konkreettisesti. Persson kertoi puunkorjuun suurista vaikeuksista, joita Ruotsissa koettiin muun muassa syksyllä.

"Joudutaan tilanteisiin, että talvihakkuita ei pystytä tekemään. Kesän kuivilta jaksoilta haetaan korjuuaikoja talvikohteille. Tämä on aivan uudenlainen tilanne."

Hän oli kuitenkin vakuuttunut siitä, että yhä useampi kuluttuja alkaa vaatia ja valita ilmastoystävällisiä tuotteita. Silloin tarvitaan vastuullisesti kasvatettua puuta.

"Jos kemian- tai muoviteollisuus haluaa muuttua vihreäksi, heidän täytyy etsiä uusia raaka-aineita. Niitä löytyy metsästä."

Ja kun puulle tulee uusia käyttäjiä, kilpailu lisääntyy ja puun hinta nousee.

Perinteistä metsäteollisuutta hän moitti passiivisesta tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta. Hänen mielestään metsäteollisuus ei kehitä uutta, koska "aina on saatu myytyä se, mitä on tuotettu".

Puun hinta on Perssonin mielestä aivan ratkaiseva tekijä siinä, pysyykö maaseutu elävänä – jopa tärkeämpi kuin esimerkiksi maidon hinta.

"Jos metsätalous loppuisi, tilanne olisi todella vaarallinen."

Riistanhoidosta hän lausui vakavia varoituksen sanoja suomalaisille. Esimerkiksi villisikojen kanssa ollaan Ruotsissa pulassa. Myös sudet, ilvekset ja majavat ovat lisääntyneet, ja hirviä maassa on reilusti enemmän kuin Suomessa.

"Pitäkää kiinni metsästyksestä ja hoitakaa riistakantoja."

Hän arvioi, että lihansyönnin syyllistäminen vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa on yhä vaikeampaa löytää nuoria metsästäjiä.

"Kaupungistuminen ja arvomaailman muutos näkyvät riistakannoissa", hän kuvaili Ruotsin tilannetta.

Kaupungistuminen näkyy hänen mukaansa myös metsänomistajien arjessa kaupunkien lähellä – tavanomaista metsätaloutta on vaikeaa harjoittaa, koska siitä nousee poru. Persson totesi, että isojen kaupunkien kupeessa on Ruotsissa järkevämpää hyväksyä virkistyskäytön etusija ja koettaa myydä tai vaihtaa maat.

GÖRAN PERSSON

Ruotsin pääministeri vuosina 1996–2006 ja sosiaalidemokraattisen puoleen puheenjohtaja 1996–2007.

Ennen pääministerikauttaan toimi muun muassa valtiovarain- ja kouluministerinä ja kansanedustajana.

Persson osti vuonna 2004 ison maa- ja metsätilan vaimonsa Anitra Steenin kanssa. Övre Torp -tila sijaitsee Båven -järven rannalla Södermanlandin läänissä, noin 130 kilometriä Tukholmasta länteen.

Tilan pinta-ala on 440 hehtaaria, josta 200 hehtaaria on metsää. Persson on naudanlihantuottaja.

Persson on aktiivinen metsätalouden puolestapuhuja ja hänellä on lukuisia luottamustehtäviä. Hän toimii muun muassa puheenjohtajana Euroopan metsäinstituutin EFI:n ThinkForest -tiedepoliittisessa ajatushautomossa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hillitty elämä maalla on pian muotia

Biohiili on osa kiertotaloutta

Nämä merkit kertovat metsäautotien huonosta kunnosta – perusparannus on hyvä investointi

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI