Metsä

Video: Metsänistutusta akkuporakoneella – Seppo Rantakallio kehitti istutusterän, joka korvaisi pottiputken ja kaivinkoneen

Porakoneella ja tarraimella istuttaminen on edullinen vaihtoehto perinteiselle mätästys–pottiputki -menetelmälle, keksijä vakuuttaa.
Seppo Rantakallio kyllästyi koneelliseen maanmuokkaukseen ja kehitti akkuporakoneeseen istutusterän.

Metsänomistaja Seppo Rantakallio ei ole metsän koneellisen maanmuokkauksen suuri ystävä. Lisäksi hän haluaisi selvitä taimikon perustamisesta mahdollisimman vähällä rahalla.

Kun mies on koko ikänsä värkkäillyt koneiden kanssa ja ideoita syntyy tämän tästä, hän keksi ratkaisun tähänkin pulmaan. Pitääkö metsään tulla hakkuun jälkeen isolla kaivinkoneella mätästämään vain sen takia, että muutaman sentin levyiset pottitaimet saadaan ujutettua maahan, hän mietti.

Ja kalliista kaivinkonetyöstä huolimatta metsään on tultava vielä uudestaan käsitöihin taimikopan ja pottiputken kanssa. Eikö koko hommaa voisi hoitaa yhdellä kertaa?

Hän päätti tehdä kokeilun tuunaamalla tavalliseen akkuporakoneeseen leveän metallisen poran. Sillä hän surautteli maahan taimipaakun mentäviä reikiä.

Sen jälkeen piti keksiä, millä pottitaimet saadaan sujuvasti ujutettua reikiin. Hän kehitteli grillipihtien näköisen tarraimen, jolla taimi työnnetään reikään ja samalla työkalulla saadaan tiivistettyä paakku tukevasti maahan.

"Ensimmäiset taimet istutettiin tällä menetelmällä 22.5.2016. Istutin tänne Kalasaareen ja mantereelle noin 1 600 tainta", Rantakallio kertoo.

"Ne lähtivät oikein hyvin kasvamaan. Huomasin, että systeemihän taitaa olla ihan valmis."

Kohteissa ei ollut tehty mitään maanmuokkausta.

Rantakallio on niin vakuuttunut keksintönsä toimivuudesta, että hän on päättänyt ryhtyä markkinoimaan poraa ja tarrainta Mini Forest -yrityksensä kautta.

Hän uskoo, että uudenlainen taimien istutus sopisi muun muassa jatkuvan kasvatuksen harjoittajille, sillä pienille aukoille voi olla hankalaa päästä kaivinkoneella. Hänelle itselleen tärkeä asia on ollut myös ravinteiden ja kiintoaineksen valumien vähentäminen lähivesistöihin.

"Kalasaaressa on asuttu yli 200 vuoden ajan ja täällä on aina käytetty järvivettä talousvetenä. Nyt olemme kahden vuoden ajan tuomaan veden muualta", hän kertoo.

Rantakallio ja hänen vaimonsa Maija-Riitta ovat Längelmäen Kalasaaren ainoat vakituiset asukkaat. He ovat asuneet saaressa 1970-luvulta lähtien.

Porakoneistutukseen sopii Rantakallion mukaan tavanomainen porakone.

"Jos ostaa uuden porakoneen, kannattaa tarkistaa, että istukkaosa on kokonaan teräksinen, vääntömomentti vähintään 70 newtonmetriä ja kierroksia 1700."

Hän kertoo istuttavansa itse viiden ampeeritunnin akuilla, joita on kaksi kappaletta.

"Ne riittävät päiväksi mainiosti, jos maasto on suurin piirtein kohtalaista metsämaata, ettei se ole ihan kivikkoa."

Hän on kellottanut, että taimen kasvupaikan valmistamiseen kuluu aikaa 3–4 sekuntia.

"Parhaiten työ sujuu kahden henkilön tiiminä. Toinen poraa reiät ja toinen kulkee perässä ja istuttaa tarraimella."

2 000 reiän tekoon kuluu Rantakallion mukaan aikaa noin 2,5 tuntia. Kuten mätästyksessä, tässäkin työtavassa taimen kasvupaikaksi valitaan kohouma tai luonnonmätäs.

Tärkein vinkki on se, että taimet kannattaa istuttaa heti ensimmäisenä keväänä hakkuun jälkeen. Tämä on porauksen merkittävä etu verrattuna siihen, että istutusta lykättäisiin maanmuokkauksen odottelun vuoksi.

"Roskaruohoa tulee aina, olipa maa mätästetty tai ei. Helpommalla pääsee, kun roskaruoholle ei anneta etumatkaa."

Luonnonvarakeskuksen (Luke) istutusasiantuntija, erikoistutkija Jaana Luoranen muistuttaa, että maanmuokkauksella saavutetaan useita merkittäviä etuja, jotka Rantakallion porausmenetelmässä jäävät hyödyntämättä . Lue Luorasen kommentit:

Istuttaminen poraamalla sopisi tutkijan mielestä parhaiten jatkuvaan kasvatukseen: Tukkimiehentäit, myyrät ja heinät riskeinä

Lue lisää
MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI