Metsä

Hallitus koetti keventää byrokratiaa, Espoo kehitti tavan sen palauttamiseen: Kaupunki ei luovu hakkuiden maisematyöluvista

Espoo aikoo vaihtaa maa- ja metsätalouskäyttöön merkittyjä yksityismaita muihin käyttötarkoituksiin uudessa yleiskaavassa.
Pentti Vänskä
Espoo haluaa säilyttää mahdollisuuden vaatia maisematyölupia jatkossakin.

Metsätalouden lupabyrokratiaa helpotettiin taannoin maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella, jonka mukaan kunnat eivät voi enää vaatia maisematyölupaa sellaisella alueella, joka on uudessa kaavassa merkitty maa- ja metsätalouskäyttöön.

Metsäalan edustajien mielestä kyseessä oli parannus, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Espoossa asia nähdään toisin. Kaupungissa valmistellaan parhaillaan uutta yleiskaavaa. Siinä merkitään aikaisempia maa- ja metsätalousalueita muihin käyttötarkoituksiin, jotta Espoo pystyy jatkossakin pitämään hakkuut luvanvaraisina eli töihin voidaan vaatia maisematyölupa.

Espoossa on otettu käyttöön kaavamerkintä "avoin maisematila". Tällä merkinnällä varustetuilla alueilla hakkuisiin ja harvennuksiin vaaditaan aina maisematyölupa ja ylipäänsä koko metsälaki ei ole näillä alueilla voimassa.

Maisematyöluvan hinta puiden kaatoa varten on Espoossa 250 euroa ja lisäksi tulee hehtaarikohtainen maksu, 50 euroa hehtaarilta.

"Maisematyölupa voi tehdä hoitotöistä kannattamattomia", arvioi Metsäkeskuksen projektipäällikkö Mika Salmi.

Espoon näkemyksen mukaan maisematyöluvat ovat välttämättömiä.

"Maisematyölupa on kunnan ainoa mahdollisuus vaikuttaa arvokkaiden maisema-alueiden muutokseen", perustelee Espoon kaupungin yleiskaavapäällikkö Essi Leino.

"Avoimen maisematilan merkinnän tarkoituksena on turvata sekä maatalouden toimintaedellytykset että arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen maisemakuva. Avoimen maisematilan reunametsillä on kulttuurimaiseman säilyttämisessä merkittävä rooli, kun taas talousmetsänä reunametsien merkitys lienee vähäinen", hän arvioi.

Metsäkeskuksen tietojen mukaan Espoon pohjois- ja keskiosiin valmisteltavan yleiskaavan alueella on yksityisomistuksessa olevia yli viiden hehtaarin kokoisia metsäkiinteistöjä noin 230 ja 2–5 hehtaarin tiloja noin 270.

Kaavoituspulmat tulevat vastaan sellaisissa kunnissa, joissa asuinrakentaminen laajenee ja samalla ympäristön virkistyskäyttö lisääntyy.

Espoo on tyypillinen esimerkki tällaisesta kaupungista. Leinon mukaan Espoon keski- ja pohjoisosissa, esimerkiksi Histan ja Mynttilän seuduilla asukasmäärä tulee kasvamaan huomattavasti.

"Metsäalueiden virkistyskäyttöpaine kasvaa samalla voimakkaasti", hän sanoo.

Hän korostaa kuitenkin, että virkistysalueeksi kaavassa merkityllä metsäalueella sallitaan maa- ja metsätalous – tosin ennen töitä ainakin päätehakkuisiin pitää hakea maisematyölupa.

MTK:n ympäristöasiantuntijan Markus Nissisen mielestä kaavoitus on väärä työkalu virkistysalueiden lisäämiseen yksityismailla. Kunnan olisi viisaampaa tehdä maanomistajan kanssa selkeä sopimus alueen virkistyskäytöstä.

"Maisematyölupa on ongelmallinen myös kunnan kannalta. Jos työlupaa ei myönnetä, tilanteesta tulee kunnalle lunastusvelvollisuus siinä tapauksessa, ettei maanomistaja ei saa alueelta kohtuullista tuottoa esimerkiksi metsätaloudesta."

Lue myös:

Kaavabyrokratia jyrää metsissä – metsänomistaja ei selviä ilman juristin apua

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Diakoniatyössä kohdataan ihminen monesti heikoimmillaan – pimeänä hetkenä ajatus toivosta lohduttaa

Luke: Keskustelu metsien hiilinieluista on ollut liian yksipuolista – Hakkuut vähentävät päästöjä ravinteikkailla turvemailla

Kuitupuun hakkuut lisääntyivät 11 prosenttia helmikuussa vuodentakaiseen verrattuna – tukin määrä pieneni

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI