Metsä

Imatralaisyhtiön kehittämä lentorobotti valvoo metsäjätin tehdasta – ilman ihmisen ohjausta

Ihmisiä avustavat lentävät työntekijät yleistyvät vähitellen erilaisten pilottihankkeiden kautta.
Lisäsilmät taivaalla tehostavat toimintaa ja turvaavat selustaa. Dronet toimivat myös ihmiselle haastavassa ympäristössä, kuten myrkyllisten kaasujen vaikutusten alaisena.

Pörräävä punainen pienoiskopteri on tuttu näky Stora Enson Imatran tehtailla.

Parhaillaan testijaksoa läpikäyvä drone tarjoaa jatkossa valvontakuvaa ilmasta, tarkkailee ilman pitoisuuksia sekä antaa arvokasta tilannetietoa tehtaan pelastushenkilökunnalle.

Kopteri toimii itsenäisesti, eikä kukaan ohjaa sitä. Se vaihtaa jopa akut itse.

Ensisijaisesti hankinnalla tavoitellaan parempaa turvallisuutta.

Tehdasalueella on metsäyhtiön oma 43 hengen palokunta sekä lukuisa määrä palonilmaisimia ja automaattisia sammuttimia.

Riskejä ei kuitenkaan sallita. Kopterista saadaan suuri lisähyöty – etenkin vaikeasti saavutettavissa kohteissa.

Tällaisia ovat esimerkiksi hakekuljettimet.

Hankkeen käynnistäneen palo- ja suojelupäällikkö Mikko Parikan mukaan dronelle riittää "500 jalkapallokentän kokoisella alueella" työnsarkaa.

"Haluamme hälytysvalvomolla ensisijaisesti reaaliaikaista tilannekuvaa, jos jotain sattuu. Kopterihan on yhdistetty tehtaan hälytyslaitteisiin, jolloin hälytyksen tullessa se singahtaa taivaalle automaattisesti, ja antaa tilannekuvaa palomiehen vetäessä haalareita päälle."

Drone voi lähettää kohteesta lisäksi lämpökamerakuvaa.

Tulevaisuuden tavoitteena on myös pienimuotoinen ensisammutus, johon kopteri kykenee pienen lisälaitteen avulla. Toinen lisälaite on kaiutin, jonka avulla voidaan ohjata ihmisiä ja rekkoja.

Pelastus- ja valvontatehtävien lisäksi robotille löytyy myös muita töitä.

Metsäjätti käyttää kopteria varastokentällä olevien puupinojen ja hakekasojen tilavuuksien määrityksessä.

Dronen myötä mittaus hoituu kymmenissä minuuteissa, kun ihmisvoimin aikaa kuluisi yhden työpäivän verran. Mittaustulokset tarkentuivat enemmän kuin osattiin odottaa.

"Kehitys alkoi, kun havaittiin yksittäisten ihmisten mittausheittelyjen olevan jopa 10–20 prosentin luokkaa, vaikka sama pino mitattaisiin kahdesti peräkkäin", selittää kehityspäällikkö Miikka Nieminen.

"Kokeilimme dronea jo seitsemän vuotta sitten, mutta tuolloin niiden lento ei ollut riittävän tasaista, että kuvat olisivat kelvanneet tarkempaa käsittelyä varten. Lisäksi laskentamalli ei osannut vähentää pinojen välejä pois."

Kymmenet tuhannet motit täytyy laskea kuukausittain kirjanpitoa varten. Aiemmin puupinot mitattiin manuaalisesti mittakepillä.

Nyt Stora Enso käyttää fotogrammetriaan eli kuvamittaukseen perustuvaa menetelmää, jolla dronen ottama kuvasarja puupinoista voidaan muuttaa suoraan tilavuudeksi.

Lentoreitti määritellään etukäteen, ja mittaus voidaan toistaa aina samalla tavalla uudestaan.

Projektipäällikkö Mika Korvenrannan mukaan lennolta saatu kuvasarja syötetään ohjelmistoon, joka muodostaa kuvista kolmiulotteisen mallin, minkä jälkeen mallista saadaan tilavuus puupinoille ja hakekasoille.

"Imatralla mittaukseen käytetään robottikopteria, mutta kaupallista halvempaakin dronea voidaan käyttää. Menetelmä ei siten ole laitekohtainen."

"Esimerkiksi Storan Enson tehtailla Anjalankoskella käytetään päivittäiseen mittaukseen noin tuhannen euron dronea", Korvenranta täydentää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Analyysi: Kasvun yllä leijuu tummia pilviä – kauppakiistat varjostavat syksyn näkymiä metsäteollisuudessa

Metsäyhtiöt: FSC:n korkean suojeluarvon kohteilla ei ole ollut toistaiseksi paljon vaikutusta puukauppoihin

Metsäluokitukset salattiin omistajilta

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI