Metsä

Tuontipuun hinta noussut rajusti

Puun tuonti lähti nousuun kevättalvella. Samaan aikaan puuta myös viedään Suomesta.
Markku Vuorikari
Venäjän osuus puuntuonnista on laskenut. Kuvassa Imatralle menevää puuta Soskuan sululla Saimaan kanavalla.

Metsäteollisuus maksoi kevättalvella tuontipuusta selvästi aiempaa kovempia hintoja. Kevättalvella teollisuus varmisteli tehtaiden puuhuoltoa tuontia kasvattamalla.

Tuontipuun hinnoissa näkyy kysynnän kovuus. Sellutehtaiden puuntarpeen kasvu näkyi selkeästi kuitupuun tuontimäärissä ja hinnoissa. Rajalle tuodusta kuitupuusta maksettiin lähes tukin hintoja.

Esimerkiksi mäntykuitupuusta maksettiin rajalla toukokuussa 58 euroa kuutiolta. Siinä nousua oli 38 prosenttia.

Kuusikuitupuulla sama juttu. Sen hinta nousi toukokuussa edellisvuoden 38 eurosta 59 euroon kuutiolta.

Mäntykuitupuun tuontimäärä kaksinkertaistui 66 000 kuutioon. Kuusikuitupuuta tuotiin suunnilleen saman verran, eli niiden osalta kyse on varsin pienistä määristä.

Eniten tuotiin koivukuitupuuta. Sen tuonti nousi 364 000 kuutioon toukokuussa. Sen lisäksi maahan tuotiin pieniä määriä muuta lehtipuuta.

Koivukuitupuusta teollisuus maksoi rajalla 42 euroa kuutiolta. Edellisvuodesta lehtikuitupuun hinta nousi neljänneksellä.

Toiseksi eniten tuotiin haketta. Sen hinta nousi 35 eurosta 44 euroon kuutiolta.

Mäntytukista teollisuus maksoi toukokuussa 60, kuusitukista 64 ja koivutukista 66 euroa kuutiolta rajalle tuotuna. Edellisvuodesta mäntytukki kallistui yli 10 prosenttia ja kuusi pysyi suunnilleen samoissa hinnoissa.

Tukin tuonti jäi kaikkineen pieneksi. Eniten tuotiin koivutukkeja.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan puun tuonti nousi toukokuussa lähes miljoonaan kuutioon. Edellisen kerran tuonti kävi miljoonassa kuutiossa vuoden 2014 toukokuussa.

Tuonnin kasvu selittyy ainakin osin sillä, että sellutehtaat kärsivät talvella puupulasta. Puuta ei saatu kelirikon takia metsästä ja teiden varsilta liikkeelle. Uhkana oli sellutehtaiden ja sahojen pysähtyminen.

Metsäyhtiöiden mukaan pohjoismaisten tehtaiden puuhuollon ongelmista on aiheutunut kymmenien miljoonien eurojen menetyksiä. Tehtaita ei ole voinut ajaa täysillä, vaikka tuotteilla olisi ollut kysyntää.

MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen näkee toukokuun tuontilukujen taustalla kausiluonteisia tekijöitä. Teollisuudella oli kelirikkoaikaan tarvetta puusta, mutta kelirikko vaivasi koko Itämeren aluetta.

Etenkin Venäjällä korjuukelit olivat vaikeita. Siksi puut ovat lähteneet liikkeelle viipeellä.

Järvisen mukaan puukauppa on käynyt sinällään hyvin Suomessa. Siksi tuonnin kasvattamiselle ei ole tarvetta.

Tammi–toukokuun tuonti nousi 3,9 miljoonaan kuutioon. Siinä kasvua oli 6 prosenttia edellisvuodesta.

Alkuvuoden tuontipuusta 72 prosenttia oli lähtöisin Venäjältä. Viron osuus oli 13 prosenttia ja Latvian 8 prosenttia.

"Venäjän osuus tuonnista on vähentynyt. Se on ollut 90 prosentin tuntumassa", toteaa Järvinen.

Järvinen muistuttaa, että Suomesta myös viedään puuta. Esimerkiksi Pohjanmaan rannikolta lähtee kuitupuuta laivalla Ruotsiin metsänhoitoyhdistysten toimesta. Myös yksityiset sahat ovat käynnistäneet kuitupuun ja hakkeen viennin.

Viennin ykkösartikkeli on mäntykuitupuu. Toukokuussa vientiin lähtenyt mäntykuitupuu maksoi rajalla 66 euroa kuutiolta.

"Sellutehtaiden kovat käyntiasteet heijastuvat puun kysynnässä laajalle. Laivat seilaavat siksi puulasteissa Itämerta ristiin rastiin", summaa Järvinen.

Katso uusin video
Lue lisää

Metsäteollisuudessa on tapahtunut energiamuutos

Maatilan poika ylistää ikivihreässä laulussa suomalaista metsäteollisuutta

Puun tuonti kasvoi 11 prosenttia tammi–heinäkuussa

Euroopan halpa tuhopuu heikentää suomalaisten sahojen kilpailuasemaa – ylitarjonta tuhoalueiden puumarkkinoilla jatkunee vielä vuosia, PTT ennustaa