Metsä

Tulostaan reippaasti parantanut Versowood esittää osaamisohjelmaa puurakentamiseen – "Osaamisessa Suomella on vielä parantamisen varaa"

Puurakentamisen kulta-aika oli 1990-luvulla. Nyt kaivataan kunnilta ja valtiolta uutta vetoapua, toimitusjohtaja Ville Kopra sanoo.
Pentti Vänskä
"Uusille rakentamisen innovaatioille ja tehokkaammille järjestelmille on tarvetta", Ville Kopra pohtii.

Puurakentaminen ruopii Suomessa pahasti paikallaan, vaikka maailmalla monet megatrendit puhuvat sen lisäämisen puolesta, Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra harmittelee.

"Puun terveysvaikutusten ja erilaisten ympäristöasioiden hiililaskentoineen pitäisi antaa puun käytölle mitä parhaimman pohjan."

Suomessa puurakentamisen kulta-aikaa elettiin Kopran mukaan 1990-luvulla. Silloin puusta tehtiin Sibeliustalo Lahteen, Pirkkahalli Tampereelle ja Vihantasalmen silta viitostielle Mäntyharjulle. Versowood oli mukana kaikissa niissä.

Kopra kannustaa alan toimijoita yhdessä puolueiden, poliitikoiden ja järjestöjen kanssa ottamaan harppaus ja viemään puurakentaminen seuraavalle vuosikymmenelle.

"Osaamisessa Suomella on vielä parantamisen varaa. Uusille rakentamisen innovaatioille ja tehokkaammille järjestelmille on tarvetta."

Nyt tarvitaankin Versowoodin toimitusjohtajan mielestä puurakentamisen osaamisohjelma, jossa koulutetaan osaajia muun muassa vaativien puurakenteiden suunnitteluun.

"Ohjelman tulisi myös tarjota tukea ja opetusta arkkitehdeille ja suunnittelijoille puurakentamisen tekniikoista ja rakennusmateriaalien ominaisuuksista."

Alan yritysten ja tutkijoiden hän toivoo tekevän enemmän yhteistyötä.

Erityisesti kunnilla Kopra sanoo olevan keskeinen rooli rakentamisen ohjauksessa.

"Puurakentaminen voi olla väline, kun kunnat toteuttavat ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä tavoitteitaan."

Suomen suurin itsenäinen sahayritys Versowood kasvatti liikevaihtoaan kesäkuun lopussa päättyneellä tilikaudella seitsemän prosenttia 378,6 miljoonaan euroon.

Liikevoitto liikevaihtoon suhteutettuna parani edelliskauden 3,4 prosentista 5,9 prosenttiin.

Kopra luonnehtii tulosta siedettäväksi minimitasoksi, mihin pitäisi aina yltää.

"Tällaisella tuloksella jo kehitetään ja investoidaan."

Parempaa olisi voinut nykyisessä huippusuhdanteessa Kopran mukaan perustellusti odottaa. Kannattavuutta on kuitenkin nakertanut nopeasti noussut tukin hinta.

Versowood jää muiden suomalaisten sahayritysten tavoin kannattavuusvertailussa pitkälle jälkeen ruotsalaisista kilpailijoista.

Ruotsalaisten Vidan, Södran ja Holmenin liikevoittoprosentit huitelevat 14–16 prosentissa eli ovat noin 10 prosenttiyksikköä Versowoodia parempia.

Ruotsalaisilla on suomalaisiin verrattuna Kopran mukaan kaksi selvää etua: edullisempi puun hinta ja euroa heikompi valuutta Ruotsin kruunu.

Suomessa sellua, kartonkia ja papereita valmistavat metsäyhtiöt pyrkivät pitämään kuitupuun hinnan matalana.

Puumarkkina ei toimi Kopran mielestä oikein, kun kuidun hintaa on aiheettomasti siirretty tukin hintaan.

"Ei ole oikein napata sellupuun hinnasta viisi euroa pois ja laittaa se tukin hintaan."

Heinäkuussa alkaneella tilikaudella Versowood tavoittelee 420 miljoonan euron liikevaihtoa ja 1,35 miljoonan kuutiometrin sahatavaran tuotantoa. Tukkia tarvitaan noin kolme miljoonaa kuutiometriä.

"Täysi työ on edessä, jos nykyinen tulostaso pystytään pitämään", Kopra arvioi tulevaa.

Sahatavaratuotteiden kysynnän Versowood uskoo pysyvän kohtuullisen hyvänä sekä vientimarkkinoilla että kotimaassa, vaikka epävarmuustekijät ovat lisääntyneet.

Versowoodia suurempi sahaaja Suomessa on Metsä Group liki 1,7 miljoonaan kuutiometrin vuosituotannolla. UPM sahaa jokseenkin saman verran kuin Versowood. Stora Enson Suomen yksiköiden tuotanto on noin 1,1 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Westas Groupin Pekka Kopra: Keski-Euroopan metsätuhot aiheuttavat ylitarjontaa kuusisahatavarasta

Puun käyttö rakentamisessa aiotaan kaksinkertaistaa seuraavan neljän vuoden aikana – eniten kasvumahdollisuuksia nähdään puukerrostaloissa

Luke: Metsäsektorin suhdannehuippu ohi – hakkuumäärät vähenevät ja sahatavaran sekä tukkien hinnat alenevat viime vuodesta

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI