Metsä

Suomalaismepeille suitsutusta metsäasioista EU:ssa – Myös koulutuspolitiikka ja roaming-maksujen poisto saavat kiitosta

Suomalais­ten euroedustajien kädenjälki EU-parlamentissa näkyy metsä­asioiden lisäksi roaming-maksujen ja kellojen siirtelyn päättymisessä.
Pentti Vänskä
Muun muassa metsien hiilinieluun ja hyödyntämiseen liittyvien asioiden hoito, biopolttoaineiden tuotannon edistäminen, maatalouden erityisolosuhteiden esillä pitäminen, kellojen siirron lopettaminen, junaliikenteen edistäminen ja koulutuksen tukeminen saivat kiitosta.

Kuluvan vaalikauden aikana suomalaismepit saavat kiitosta erityisesti metsäasioiden esimerkillisestä hoitamisesta EU:n parlamentissa. Suomen metsäalalle edullinen kanta meni läpi sekä lulucf-hiilinieluäänestyksessä että uusiutuvan energian red II-äänestyksessä.

”Suomi voitti nämä läheltäpiti-äänestykset, joissa osa suomalaismepeistäkin äänesti omista ideologista syistään maaseutumme ja metsäsektorimme etuja ja siellä olevia teollisuus- ja muita työpaikkoja vastaan”, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoo.

”Tärkeintä oli, että biojalostamon toimintaa ja mäntyöljyn jatkojalostusta biopolttoaineeksi Lappeenrannassa ei tehty mahdottomaksi, ja että myöskään metsän hakkuisiin ei tullut perusteettomia ja ylimitoitettuja rajoituksia parlamentin tiukoissa direktiiviäänestyksissä”, Viialainen kiittelee meppejä.

Suomalaisten europarlamentaarikkojen saavutuksia kartoittavaan kyselyyn vastanneet ovat maakuntajohtajia ja EU-asiantuntijoita. Myös mepit itse saivat arvioida omia suorituksiaan kuluvalla vaalikaudella.

Moni vastaaja nosti metsäasiat kuluvan vaalikauden kärjeksi. Tietyt mepit muistetaan onnistumisistaan parhaiten.

”Metsä-asioissa Nils Torvaldsilla (r.) oli suuri rooli”, MT:n haastateltava sanoo.

Torvaldsin lisäksi Suomen ääntä metsä- ja ilmastoasioissa esillä EU:ssa pitivät ahkerasti ”biotalousmepit” Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Hannu Takkula ja Petri Sarvamaa (kok.).

Vastaajien mielestä Takkula on tehnyt kuluvalla vaalikaudella tärkeää työtä suomalaisen maatalouden puolesta. Takkula siirtyi alkuvuodesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, mutta vaikutti sitä ennen EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa.

”Hän toi siellä useasti esille Suomen erityisolosuhteet ja -ongelmat kuten elintarvikeketjun toimivuuden ja luomu-asetuksen vaikutukset”, MT:lle kerrotaan.

Myös Hannu Takkulaa Euroopan parlamentissa seurannut Elsi Katainen (kesk.) on saanut kiitosta maataloustyöstään. Vastanneita ilahdutti, että Katainen toi keväällä maatalousvaliokunnan vierailulle Suomeen tutustumaan paikalliseen maa- ja metsätalouteen.

”Maatalousvaliokunnassa työskentelevä Katainen on ollut viime aikoina aktiivinen Euroopan luonnonvaroja ja ruoantuotantoa käsittelevissä asioissa.”

”Vaikka Katainen on ollut parlamentissa vain vähän aikaa, hän on onnistunut jo nappaamaan esittelyvelvollisuuksia Suomelle tärkeissä lainsäädännöissä.”

Suomalaismepit muistetaan parlamentissa kuitenkin muustakin kuin metsä- ja maatalousasioista. He ovat napanneet useita kärkivaikuttamisen paikkoja. Muun muassa Heidi Hautala (vihr.) valittiin vuosi sitten parlamentin varapuheenjohtajaksi.

Suomalaisilla on ollut useita raportointivelvollisuuksia oleellisissa lainsäädännöissä.

Erityisesti Hautala muistetaan vaikuttamistyöstään kellojen siirron lopettamisessa. Pitkä vaikutustyö tuotti hedelmää, kun Euroopan komissio esitti kellojen kääntämisestä luopumista tänä syksynä.

Merja Kyllönen (vas.) on vastaajien mukaan tehnyt esimerkillistä työtä liikennevaliokunnassa.

”Kyllönen on edistänyt harvaan asuttujen alueiden asioita kiitettävästi ja käyttänyt komission sekä jäsenvaltioiden edustajien suuntaan hyviä puheenvuoroja. Hän on ollut myötävaikuttamassa muun muassa Perämeren junayhteyden edistämiseen.”

Kyllönen on tuonut aktiivisesti Suomen kantoja EU:n eläinlääkintäasetukseen ja Sirpa Pietikäinen (kok.) antibioottien käyttöön.

Pietikäinen on ollut aktiivinen eläinten hyvinvointikysymyksissä, ja hänet valittiin kuluvalla vaalikaudella parlamentin eläinten hyvinvointia ajavan ryhmän puheenjohtajaksi.

Kokoomusmepit Henna Virkkunen ja Pietikäinen ovat olleet aktiivisessa yhteistyössä kansallisessa koulutuspolitiikassa – erityisesti Suomen yliopistojen kanssa.

He ovat vastaajien mielestä olleet avoimia yliopistojen näkökulmille ja edistäneet siten Suomen etuja.

Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.) muistetaan väsymättömästä työstään arktisessa politiikassa.

Myös Paavo Väyrysen jälkeen parlamentissa aloittanut Mirja Vehkaperä (kesk.) on kertonut paneutuvansa arktisiin suhteisiin, vaikka parlamenttityötä on takana vasta puolisen vuotta.

Europarlamentin budjettivaliokunnassa työskentelevää Sarvamaata on kehuttu metsäasioiden lisäksi hyvästä työstään EU:n rahoituskehyksen parissa sekä ”taistelusta elinkeinojen ja työllisyyden puolesta”.

Haastateltavien mukaan hän käy aktiivisesti keskusteluja budjettivaliokunnan näkemyksistä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen.

”Sarvamaa istuu isolla pallilla suurimman parlamenttiryhmän budjettiasioiden vastaavana.”

Kumpula-Natri muistetaan viime vuonna voimaan astuneiden roaming-maksujen poistamisesta. Hän toimi lainsäädännön raportoijana ja sai esityksen läpi, vaikka neuvottelut olivat hankalat.

Lue myös:

Suomelle hyviä uutisia: EU-jäsenmaat taipuivat kasvattamaan biopolttoaineiden tavoitetasoa liikenteessä

EU ei uhkaa Suomen metsien lisäkäyttöä – metsätalouden lulucf-neuvottelut saatiin viimein pakettiin

Katso uusin video
Lue lisää

"Sahapuusta on kysyntää" – metsänhoitoyhdistyksen johtaja kannustaa uudistushakkuisiin: "Markkinoilla on nyt imua"

Lukijalta: Miksi Afrikkaan istutetaan puita kompensoimaan suomalaisten päästöjä, kun metsänomistajien ansiosta moni kunta on hiilineutraali jo valmiiksi?

Myyn hiilinieluja

EU:n tuore ilmastotavoite uhkaa tuoda uutta sääntelyä metsille – Marin: "Tavoite pitää saavuttaa päästöjä vähentämällä"