Metsä

Pikkutukin sahaus vähenee kun sellutehtaiden kuitupuuntarve kasvaa – "Sahuri ei pysty enää kilpailemaan hinnalla"

Tuotantoa ­laajentava ­Sahakuutio Oy sovittaa puun käyttöään suurten metsäyhtiöiden sellu- ja sorvi­teollisuuden väliin.
Lari Lievonen
Aiemmin pikkutukkeihin keskittynyt Sahakuutio Oy siirtyy sahaamaan tukkeja, joiden latvaläpimitta on 16–25 senttimetriä, toimitusjohtaja Jari Suomalainen kertoo.

”Pikkutukin sahaus tulee vähenemään merkittävästi, koska kuiduttava teollisuus tarvitsee raaka-ainetta lisää”, Sahakuutio Oy:n toimitusjohtaja Jari ­Suomalainen arvioi.

Savonlinnassa Kerimäellä toimiva Sahakuutio on aiemmin keskittynyt sahaamaan normaalisti kuitupuuksi luettavia niin sanottuja pikkutukkeja, joiden latvaläpimitta on vaihdellut 10 senttimetristä 15 tai 16 senttimetriin asti.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan käynnistymisen jälkeen puumarkkinatilanne on muuttunut Suomalaisen mukaan ratkaisevasti Savonlinnan seudulla asti.

Kuitupuusta ei enää ole entisenlaista ylitarjontaa eikä pikkutukkia eli järeähköä kuitu­puuta riitä sahaukseen, vaan se menee sellukattilaan.

”Kuiduttavalla teollisuudella on tästä raaka-aineesta parempi maksukyky kuin sahurilla. Sahuri ei pysty enää kilpailemaan hinnalla”, Suomalainen sanoo.

Hän huomauttaa, että pikkutukista sahatavaran saanto on pieni ja sahauksen tehokkuus paljon huonompi kuin sahattaessa järeämpiä tukkeja.

Äänekosken biotuotetehtaan lisäksi puumarkkinoiden tilannetta Savonlinnan seudulla muuttavat Stora Enson ja Metsä Groupin investoinnit viilupuun tuotantoon.

Stora Enso aloitti pari vuotta sitten Varkaudessa kuusitukkien sorvauksen viilupuuksi (lvl).

Metsä Group on lisäämässä lvl:n tuotantoa ja järeän tukin käyttöä Savonlinnassa Punkaharjulla.

Suuri kuusitukin käyttäjä on jo ennestään Mikkelissä Ristiinassa toimiva UPM:n vaneritehdas, joka on havuvaneriyksikkönä lajissaan Euroopan suurin.

Vaneria ja viilupuuta valmistava sorviteollisuus haluaa raaka-­aineeksi mieluiten järeää tukkia, jonka latvaläpimitta on yli 25 senttimetriä.

”Myöskään sorvin kanssa ei sahuri pysty kilpailemaan. Siten meidän raoksi ja visioksi jää tukkien kokoluokka, jonka latvaläpimitta on 16–25 senttimetriä”, Suomalainen linjaa.

Sahakuutio suunnittelee kasvattavansa vuosittaista sahatavaran tuotantoa nykyisestä noin 65 000 kuutiometristä yli 100 000 kuutiometriin. Puunkäyttö kasvaisi seuraavan kolmen vuoden aikana runsaasta 140 000 kuutiometristä 220 000–240 000 kuutiometriin.

Nyt käynnistetty investointi­ohjelma maksaa 4,5 miljoonaa euroa. Se kattaa kuorimakoneen uudistuksen, tukkiröntgenin, kuivaamon ja paketointilinjan.

”Kuivaamo on kallein investointi ja sen on määrä valmistua 2020”, Suomalainen kertoo.

Yritys työllistää 34 henkilöä. Investointi lisää 7–8 työpaikkaa hakkuuseen ja kuljetukseen.

Sahakuutio hankkii osan tarvitsemastaan puusta itse, mutta merkittävä määrä raaka-­aineesta tulee suurten metsäyhtiöiden, Metsähallituksen ja metsänhoitoyhdistysten toimituksina.

Vientiin Sahakuution tuotannosta menee 80 prosenttia. Myyntiä on 32 maahan Virosta Filippiineille asti.

Raaka-aineesta kuusta on 60 prosenttia ja mäntyä loput.

Asiakkaat ovat pääosin huone­kaluteollisuudesta, missä suositaan terveoksaisesta latvatukista tehtyä sahatavaraa.

”Suoraan rakentamiseen meiltä ei mene juuri mitään, lukuun ottamatta pieniä määriä pintalautaa ja vajaasärmäistä, jota lähtee Pohjois-Afrikkaan ja Israeliin.”

Osa tuotannosta jalostetaan lämpökäsitellyksi puuksi kuumentamalla sahatavara vähintään 190 asteessa, jolloin puun lahonkesto ja lämmöneristyskyky paranevat, ja kosteuseläminen sekä muodonmuutokset vähenevät.

Lämpöpuuta valmistaa konserniin kuuluva Ekosampo Oy.

Kiinalainen Shenzen Capital Group kiinnostui pari vuotta sitten Sahakuutiosta. Samaan aikaan kiinalaissijoittajat kävivät laajalla alueella keskusteluja biopolttoainehankkeista Itä-Suomessa.

Kiinalaiset tiedustelivat Suomalaisen mukaan mahdollisuuksia vähemmistöomistukseen Sahakuutiossa ja samalla tuotannon moninkertaistamiseen.

”Investointikynnys on heillä kuitenkin äärettömän korkea. Heillä tavoitteena on päästä vähintään noin 6–8 prosentin pääoman tuottoon, ja sellainen suomalaisessa sahateollisuudessa on aika haasteellista.”

Shenzen Capital Group halusi, kuten useat muutkin hankkeita Suomessa tutkineet kiinalaiset toimijat, enemmistön jäävän nykyisten omistajien omistukseen. Pääomasijoittaja katsoi raaka-aineen saannin hoituvan näin varmemmin kuin kiinalaisten enemmistöomistuksessa.

Keskusteluyhteyttä Sahakuution ja kiinalaissijoittajien kanssa on edelleen pidetty yllä, mutta yhteistyön etenemisestä ei Suomalaisen mukaan ole merkkejä.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Sahatavaran vientihinta jatkoi nousua vielä syyskuussakin

Palavassa rahtialuksessa ainakin Stora Enson ja Setran sahatavaraa – palon sammutus jatkuu Göteborgin edustalla

Ruotsalaiset sahat rajoittavat tuotantoa – suuriksi paisuneita sahatavaran varastoja halutaan purkaa

Sahatavaralle etsitään uutta hintatasoa huipun taituttua – "Toivottavasti puun arvostus jää pysyvästi pari napsua aiempaa korkeammalle"