Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Metsä

EU:n metsät ja pellot eivät yksin riitä ilmastoremonttiin – Biomassojen tuotantoa sekä tuontia monipuolistettava

EU:n kunnian­himoiset ilmastotavoitteet vaativat biomassojen ­lisääntyvää käyttöä. Eurooppalainen raaka-aine ei riitä niihin ilman hiilinielujen pienenemistä.
Juha Roininen
”Ilmastonmuutosta ei tarvitse onneksi enää perustella kenellekään. Se ei ole pieni printti yritysten vastuullisuusraportin lopussa vaan asia, joka on pakko ottaa huomioon”, Euroopan komission tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen sanoo.

Puu- ja maatalousbiomassojen käyttö polttoaineiden tuotantoon on yksi EU:n ehdottama ratkaisu päästöjen nopeaksi vähentämiseksi.

Parhaimmillaan biomassojen käyttö lisääntyisi EU:ssa jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Niistä valtaosa päätyisi liikenteen polttoaineisiin, Euroopan komission julkaisema, hiilineutraaliin vuoteen 2050 tähtäävä ilmastostrategia valaisee.

”Biomassat eivät tarkoita pelkästään metsiä vaan myös maataloussektoria pitää moni­puolistaa. Strategiamme mukaan kasvava määrä Euroopan maa-alasta pitäisi käyttää energia­kasvien viljelyyn. Biopoltto­aineet ovat ylimenometodi ennen muun teknologian kehittymistä”, Euroopan komission ilmasto- ja energia-asioiden tiedottaja Anna-­Kaisa Itkonen kertoo.

Komissio muistuttaa, että ilmastotalkoisiin tarvittava puubiomassa ei voi tulla pelkästään Euroopan metsistä ilman, että ekosysteemi kärsii ja hiilinielut pienenevät.

Jotta 80 prosentin tavoitetasoon päästään, biomassaa on tuotettava monipuolisemmin ja tuotava myös EU:n ulkopuolelta. Samaan aikaan kestävyyden varmistamiseen on laitettava paukkuja.

”Euroopan metsät eivät riitä tuottamaan tässä ratkaisumallissa arvioitua tarvittavaa määrää, mutta oikeilla puitteilla ja kannustimilla voidaan monipuolistaa tuotantoa, jotta tavoitteeseen päästäisiin.”

”Kun biomassaa tuotetaan Euroopan ulkopuolella, meidän pitää katsoa tarkasti, miten biomassaa tuodaan Eurooppaan, mistä se on peräisin ja miten tuonti vaikuttaa päästöihimme EU:ssa”, Itkonen toteaa.

Itkonen nostaa nykykomission suurimmaksi energia- ja ilmasto­ponnistukseksi vuoteen 2030 ulottuvan puhtaan energian paketin. Siinä komissio nosti uusiutuvan energian tavoitetasoa, energiatehokkuusvaatimuksia ja asetti autoille CO2-päästörajat.

Päästövähennykset eivät kuitenkaan riitä vaan EU:n on kasvatettava myös hiilinielujaan. Nielut ovatkin yhtä tärkeitä kuin päästövähennykset, komissio linjaa.

Ilmastokomissaari Miguel Aries Cañete väläytti Ylelle antamassaan haastattelussa käänteistä päästökauppaa eli kannustejärjestelmää hiilen sitomiselle: mitä isompi hinta hiili­dioksiditonnista maksettaisiin, sitä nopeammin nielu kasvaisi.

Maa- ja metsätalouden hiili­nieluja koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan ole nykykomission käsissä.

”Käänteinen päästökauppa ei ole tämän komission pöydällä. Tulevaisuuden systeemiä on vaikea sanoa. Työlistalla ovat ensin vuoteen 2030 ulottuva lainsäädäntö, joka astuu voimaan 2021. Emme voi toki istua ja odottaa, miten lainsäädäntö puree, vaan asioita täytyy ryhtyä ajattelemaan eteenpäin.”

”Kaikki sektorit täytyy saada mukaan: enää ei riitä, että pelkkä energiantuotanto siirtyy uusiutuvaan.”

Metsät nostettiin kuluvan komission aikana ensimmäistä kertaa mukaan ilmastotavoitteisiin. Metsiin liittyvä EU-säätely on herättänyt vastustusta erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, joissa on vahva kansallinen metsälainsäädäntö.

”Me emme voi tehdä tehokasta ilmastopolitiikkaa, jos kaikki sektorit eivät ole mukana”, Itkonen sanoo.

Itkonen painottaa, että vaikka ilmastonmuutos ja metsänhoito liittyvät läheisesti yhteen, komissiolla ei ole aikomusta ryhtyä mestaroimaan metsä­politiikkaa jäsenmaiden puolesta.

”Komission tehtävä ei ole sanoa, voiko lihaa syödä tai metsiä hakata. Mutta kaikkien poliittisten päätösten on perustuttava lainsäädäntöön.”

Toisin kuin metsien päästöt, maatalouden kasvihuonekaasupäästöt koskettavat lähes kaikkia EU-maita.

Maatalous – erityisesti karja­talous – tuottaa kiistämättä kasvihuonekaasupäästöjä myös jatkossa.

”Maatalous tulee aina tuottamaan päästöjä, joten hiilen­sidonta maatalousmaahan tulee varmasti seuraavan komission eteen. Emme voi lopettaa maataloutta ilmastonmuutoksen takia, vaan asioita täytyy alkaa ajatella toisin.”

Toisinajattelulla on hintalappunsa. Tarvittavat investoinnit energiajärjestelmiin kustantavat EU:lle arviolta 180 miljardia euroa vuosittain 2030 asti.

Vaikka Eurooppaa pidetään jo nyt edelläkävijänä puhtaan energian ratkaisuissa, faktat näyttävät toista. Investointeja on ollut vaikea saada pysymään Euroopassa.

Lisäksi eurooppalaisista 11 prosenttia elää energiaköyhyydessä, vaikka maailmanlaajuisesti vastaava luku on neljä prosenttia.

”Vaikka sijoittajien raha virtaa uusiutuvaan energiaan, kansainväliset investoinnit ovat toistaiseksi kiertäneet Euroopan. Verkko ei ole sopiva uusiutuvalle sähkölle, ja sen valmistus on fragmetoitunutta. Tulemme reippaasti Kiinan, Yhdysvaltojen ja Intian takana energiainvestoinneissa. Tähän 2050-strategiamme hakee muutosta”, Itkonen selventää.

Seuraavan komission on Itkosen mukaan puututtava ennen kaikkea liikenteen päästöihin, jotka ovat kasvaneet viime vuosina.

”Nähtäväksi jää, kuinka paljon puututaan lentämiseen sekä siihen, minkälaisilla ajoneuvoilla ajetaan.”

Lue myös:

EU tähtää nollapäästöihin 2050 – nostaa biomassat ja hiilinielut päästövähennysten avuksi

Hiiliviljely leikkaa päästöjä ja lisää kannattavuutta – suomalaisilla hiilensidontaopeilla kysyntää EU:ssa

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Vihreä vety ja vaelluskalojen paluu

"Liikenteen sähköistyminen muuttaa näkemystä siten, että ihmisten ei tarvitse aina asua radanvarressa" – Hirsitaloteollisuus haluaa lisää tontteja hiiltä sitovalle pientalorakentamiselle

Pahamaineinen EU-laki hiilinieluista muuttumassa Suomi–ystävälliseksi – Ville Niinistö: Suomi ei joudu paikkaamaan muiden maiden nieluja

Metsiä älköön autioksi hävitettäkö