Metsä

Suomi esittää EU:lle metsien hiilinielujen vertailutasoksi 34,77 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa

Vertailutaso on mittarina, kun vuosien 2021–2025 todellisia hiilinieluja arvioidaan Suomen päästötavoitteen saavuttamisen kannalta.
Pekka Fali
Suomen lulucf:ään liittyvä laskentaesitys perustuu 83 miljoonan kuutiometrin vuosittaisiin hakkuisiin.

Suomi on saanut valmiiksi EU:n maankäyttöä koskevan lulucf-asetuksen mukaisen arvion Suomen metsien hiilinieluista vuosina 2021–2025.

Lulucf edellyttää, että jäsenmaat toimittavat komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä arviot metsiensä hiilinielutasosta kaudella 2021–2025.

Arviolukuihin verrataan kauden todellisia metsien hiilinieluja, kun aikanaan arvioidaan maakohtaisesti maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista.

Suomen vertailutasoksi ollaan tänään julkistetun raporttiluonnoksen mukaan esittämässä puutuotteet mukaan luettuina 34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa ja ilman puutuotteita 27,88 miljoonaa tonnia vuodessa.

Arvio Suomen metsien hiilinielutasosta pohjautuu vuosien 2000–2009 toteutuneisiin metsien käyttöä kuvaaviin lukuihin sekä oletukseen, että hoitokäytännöt jatkuvat samanlaisina myös tulevalla velvoitekaudella.

Maa- ja metsätalousministeriön (mmm) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhdessä laatima raporttiluonnos esiteltiin viime viikolla eduskunnan ympäristövaliokunnalle ja tänään se esitellään EU-asioita Suomessa koordinoiville metsä- ja ympäristöjaostoille. Komissiolle raportti toimitetaan sen jälkeen, kun energia- ja ympäristöasioita käsittelevä virkamiesten yhdysverkko on vielä käsitellyt asian, mmm:n ja Luken tiedote kertoo.

Kun komissio on saanut kaikkien jäsenmaiden raportit, ne arvioidaan vuoden 2019 kuluessa lulucf-asetuksen mukaisesti. Arviointiin osallistuu jäsenmaiden edustajia ja komission nimeämiä riippumattomia asiantuntijoita sekä asiantuntijoita tutkimuslaitoksista ja sidosryhmistä. Lopulliset vertailutasot komissio vahvistaa vuonna 2020.

Metsänieluista saatava hyöty tai rasite lasketaan jatkotarkastelussa osaksi koko maankäyttösektorin ilmastotavoitetta. Metsien lisäksi sektoriin lasketaan mukaan metsityksen, metsäkadon ja maatalousmaan päästöt ja nielut.

Metsistä mahdollisesti saatavaa hyötyä rajoitetaan kuitenkin päästölaskelmissa vuoden 1990 päästöihin sidotulla kattoluvulla, joka on Suomen osalta 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesta hyödystä voidaan käyttää vain osa muiden maankäytöstä aiheutuvien päästöjen kattamiseen.

Jokaiselle jäsenmaalle on lisäksi määritelty joustovara siltä varalta, että todelliset nielut jäävätkin velvoitekaudella vertailutasoa pienemmiksi. Suomen joustovara kaudella 2021–2030 on yhteensä 44 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli 4,4 miljoonaa tonnia vuodessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vertailutasoa pienempi nielu otetaan laskelmissa huomioon nollana, jos ero vertailutasoon on pienempi kuin 44 miljoonaa tonnia. Mahdollinen tätä suurempi erotus on laskennallista päästöä.

Suomelle myönnettiin lisäksi lulucf-neuvotteluissa hyvin metsäisenä maana enintään 10 miljoonan hiilidioksiditonnin erillisjousto, jonka avulla se voi tarvittaessa lopuksi kompensoida esimerkiksi maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jäsenmaa saa valita hiilinielun laskentatavan – Kansallinen metsäpolitiikka ei kuitenkaan saa näkyä laskennoissa

Metsät eivät ole vastuussa Suomen päästövähennyksistä

MTK–Pohjois-Suomi Luken raportista: "Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan peltoja suojelualueeksi"

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI