MT-Gallup: Enemmistö suomalaisista hyväksyy nykyisen hakkuumäärän - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

MT-Gallup: Enemmistö suomalaisista hyväksyy nykyisen hakkuumäärän

Hakkuiden vähentämistä toivoo joka viides – useimmin pääkaupunkiseutulainen ja vihreiden tai vasemmistoliiton kannattaja.
Jukka Pasonen

Ennätyksellisen suuret hakkuumäärät eivät näytä ahdistavan enemmistöä suomalaisista. MT:n teettämässä kyselytutkimuksessa kansalaisilta tiedusteltiin, pitäisikö hakkuita lisätä, vähentää vai pitää ennallaan nykyiseen tasoon verrattuna.

Yleisin vastaus oli, että pidetään ennallaan. Tätä mieltä oli lähes puolet vastaajista: 46 prosenttia.

Nykyistä vielä suuremmille hakkuumäärille antoi kannatuksensa 11 prosenttia vastaajista.

Vähentämisen kannalla oli 21 prosenttia eli noin joka viides. Vielä suurempi osa, 23 prosenttia, ei osannut sanoa mielipidettään asiaan.



Hakkuumäärät ovat kasvaneet jo merkittävästi viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan ainespuuta hakataan tänä vuonna 68 miljoonaa kuutiota. Kun tähän lisätään noin kymmenen miljoonaa kuutiota energiapuuta, ollaan hyvin lähellä nykyisen hallituksen tavoitteeksi asettamaa 80 miljoonan kuution hakkuumäärää.



Vastaajan asuinpaikka näytti vaikuttavan paljon siihen, millaisia ajatuksia puusadon korjuu herätti. Maaseutumaisten kuntien asukkaista noin joka neljäs (24 prosenttia) kannatti hakkuiden lisäämistä, kun taas pääkaupunkiseudulla asuvista vain kahdeksan prosenttia oli halukas lisäämään hakkuita.

Hakkuiden vähentämisessä luvut kiepsahtivat lähes täsmälleen toisin päin. Maaseutukunnissa vain joka kymmenes kallistui hakkuiden vähentämisen kannalle. Pääkaupunkiseutulaisista joka neljäs jättäisi hakkuut vähemmälle.

Sen sijaan ennalleen jättämisen kannattajia oli varsin tasaisesti noin puolet vastaajista – asuinpaikasta riippumatta.



En osaa sanoa -vastauksia kertyi useimmin pääkaupunkiseudulta ja muista kaupungeista. Maaseutukuntien asukkaista vain 16 prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Muita varmemmin mielipiteensä osasivat muodostaa myös johtavassa asemassa työskentelevät, yrittäjät ja maanviljelijät.

Pohjois- ja Itä-Suomessa hakkuiden lisääminen ja vähentäminen saivat yhtä vahvan kannatuksen: molemmat 18 prosenttia. Helsingissä ja Etelä-Suomessa hakkuiden lisäyksen kannattajia oli 8 prosenttia ja vähentämisen puolesta puhui 22–23 prosenttia vastaajista. Länsi-Suomessa luvut olivat samansuuntaiset kuin etelässä. Hakkuiden vähennyshaluisia oli lännessä hieman vähemmän kuin Etelä-Suomessa.



Selviä eroja kertyi myös vastaajien sukupuolen, ammattiaseman ja puoluekannatuksen perusteella.

Naisvastaajista vain kourallinen, kolme prosenttia, kannatti hakkuiden lisäystä. Miehillä osuus oli 18 prosenttia. Vastaavasti naiset halusivat vähentää hakkuita innokkaammin kuin miehet.

Hakkuiden vähentämisen kannattajissa korostui yksi ammattiryhmä: työttömät. Työttömistä vastaajista peräti 35 prosenttia oli hakkuiden vähentämisen kannalla. Päinvastaista mieltä olevia löytyi runsaimmin yrittäjien, maanviljelijöiden ja johtavassa asemassa työskentelevien tai ylempien toimihenkilöiden joukosta.



Tulovertailussakin näkyi eroja: vähiten ansaitsevat vastaajat olivat useimmin hakkuiden vähentämisen kannalla. Suurituloisemmat olivat suopeampia hakkuiden lisäämiselle.

Erittäin selkeitä linjoja vastauksissa näkyi myös puoluekannatuksen perusteella. Lisähakkuiden kannattajia oli ylivoimaisesti eniten keskustan äänestäjissä: 35 prosenttia.

Vähennyshaluisissa puolestaan erottuivat vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät. Heistä 44 prosenttia vähentäisi hakkuita. Vihreiden kannattajista vain yksi prosentti olisi valmis lisäämään hakkuita, vasemmistoliiton äänestäjistä tällä kannalla oli 8 prosenttia.

Tutkimuksen teki Kantar TNS Oy joulukuussa ja siihen vastasi 1 060 henkilöä. Virhemarginaali prosenttiluvuissa on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.



Mitä mieltä sinä olet, pitääkö metsänhoidon suosituksia laativien ammattilaisten ja hakkuutavoitteita pohtivien päättäjien kuunnella suuren yleisön mielipiteitä? Vastaa kyselyymme täällä.

Kokoamme lukijoiden vastaukset tammikuussa ilmestyvään MT Metsä -lehteen.

Katso uusin video
Lue lisää

Lisäpanostus PEFC-metsien monimuotoisuuteen

Vai käytetään Suomen hidaskasvuista, laadukasta puuta vessapaperiin? Mielipidekirjoitus vastaa epäilyihin Kainuun sellutehdashankkeesta

KaiCell toisi vaurautta Kainuuseen

­Naapureita tulisi ­kuulla ennen mökki­saunan lämmitystä