Metsä

EU:n metsäasioiden mennyt vuosi: biopolttoaineet saivat investointivarmuutta

Uusiutuvan energian direktiivi meinasi vaikeuttaa biopolttoaineiden tuotantoa. Pitkät neuvottelut johtivat kuitenkin metsäalan toivomaan lopputulokseen.
Sanne Katainen
Liikenteen biopolttoaineiden käyttö sai tukea EU:lta.

Keskustelu metsäbiomassan kestävästä käytöstä on jyllännyt koko vuoden EU:ssa.

Alkuvuodesta käsittelyssä olleen uusiutuvan energian red II -direktiivin suurin jännitysnäytelmä koski sitä, mistä raaka-aineesta uusiutuvaa energiaa voidaan jatkossa tuottaa. Euroopan parlamentin vihreän ryhmän mukaan runkopuu tai mäntyöljy olisi pitänyt tiputtaa uusiutuvien energialähteiden listalta pois, jotta jalostukseen kelpaava materiaali ei päätyisi energiaksi.

Suomen metsäalalle ja biopolttoaineita valmistaville yhtiöille on ollut tärkeää, että liikenteen kehittyneitä polttoaineita on mahdollista valmistaa monipuolisista metsäraaka-aineista. Toive meni lopulta läpi EU-instituutioiden välisissä pitkissä neuvotteluissa.

Sovun myötä myös puupohjaiset polttoainesuunnitelmat saivat investointivarmuutta, kun niiden tavoitetaso liikenteessä kasvoi.

EU pääsi kesäkuussa sopuun, jossa 14 prosenttia liikenteen energiasta tulisi olla uusiutuvista lähteistä vuoteen 2030 mennessä ja kehittyneiden, puuperäisten liikenteen polttoaineiden jakeluvelvoitteeksi tuli 3,5 prosenttia.

Erävoittona metsäalalle oli myös se, että metsäbiomassan kestävyyden tarkastelu säilyi riskiperusteisena eikä kestävälle metsänhoidolle määrätty EU-tason kriteeristöä. Käytännössä siis biomassan energiakäytön kestävyyttä mitataan sillä, onko puu korjattu jäsenmaan lainsäädännön mukaisesti.

Toinen kestävyyskeskustelu käytiin kuluvana vuonna puun kaskadikäytöstä.

Euroopan komissio valmisteli jätehierarkiaohjeistuksen, jolla se haluaa ohjeistaa jäsenmaita tehostamaan metsäpohjaisten sivuvirtojen käyttöä. Komission tavoitteena on, että puu ohjautuisi polton sijaan korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Metsäalan toimijat ovat painottaneet, että jätehierarkian sisällyttäminen EU-lainsäädäntöön hidastaisi metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttöä. Ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa paremmin vapaaehtoisilla toimilla kuin luomalla pakottavaa säätelyä.

Metsäalan iloksi ohjeistuksesta tuli vapaaehtoinen eikä sitä otettu sitovaksi osaksi EU-lainsäädäntöä.

"Tämä meni täsmälleen oikeaan suuntaan ja oikealla tavalla. Kyseessä on suositus, koska meillä ei voi olla EU-tason lainsäädäntöä, joka ohjaa puumarkkinoita. Suosituksessa on mukana hyviä esimerkkejä, kuten puurakentaminen, uudet tuotteet ja markkinat", MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kommentoi.

"Jos asiaa olisi lähestytty hierarkia-näkökulmasta, se olisi lukinnut uusien tuotteiden käyttöä. Nyt mennään resurssitehokkuus ja markkinalähtöisyys edellä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Muistatko ne metsä-äänestykset, jotka jakoivat suomalaismeppien mielipiteet EU-parlamentissa? Näin he äänestivät

Ylä-Lapin paliskunnilta ymmärrystä perhemetsätaloudelle FSC-kiistassa – yhteismetsien tilanne edelleen kinkkinen

Metsien käsittelyn muutokset vauhdittavat 733 lajin uhanalaistumista: "Talousmetsien luonnonhoitoon ja siihen liittyvään osaamiseen pitää pistää paukkuja"

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI