Metsä

Sellu ratkaisee metsäyhtiöiden tulosten suunnan ennätysvuoden jälkeen – kauppoja tehtiin vuoden lopulla laskevin hinnoin

"Näemme ehkä pohjat joskus kevään aikana ja sen jälkeen hinnat elpynevät loppuvuotta kohti", Danske Bankin analyytikko Antti Koskivuori arvioi sellun hintakehitystä.
Petteri Kivimäki
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas saavutti täyden tuotantovauhdin tänä vuonna. Konserni selvittää mahdollisuutta rakentaa Kemiin vastaavanlainen sellukapasiteetiltaan 1,3 miljoonan tonnin tehdas.

Suurilta metsäyhtiöiltä Metsä Groupilta, Stora Ensolta ja UPM:ltä odotetaan nyt päättyvältä vuodelta ennätystuloksia huolimatta siitä, että Metsä Groupiin kuuluva pörssiyhtiö Metsä Board varoitti loka–joulukuun liiketuloksen jäävän odotettua heikommaksi.

Erinomaisesti sujuneen vuoden taustalla ovat sellun huippuhinnat. Sellu ratkaisee pitkälle, mihin suuntaan vuonna 2019 tulokset kehittyvät.

Sellukauppoja tehtiin marras–joulukuussa laskevin hinnoin. Hintojen lasku alkoi Kiinasta, mistä se levisi Eurooppaan.

OP:n osaketutkimusjohtajan Henri Parkkisen mukaan Kiinassa on rajoitettu paperien ja kartonkien tuotantoa ja sitä kautta sellun kysyntä on vähentynyt ja hinnat lähteneet laskuun.

Maailman selluntuottajien toimitusmäärät Kiinaan laskivat marraskuussa 11 prosenttia vuodentakaisesta.

Nyt pohditaan, onko kysymys pysyvästä käänteestä vai onko menossa vain suuriksi kasvaneiden varastojen purku. Metsäyhtiöiden tulosten kannalta on oleellista, kuinka alas hinnat painuvat ennen vakaantumista.

"Sellun hinnan merkittävä lasku vaikuttaisi suoraan muihin liiketoimintoihin: ensimmäisenä paperien ja sen jälkeen varmaan myös kartonkien hintoihin", Parkkinen arvioi alkavaa vuotta.

Sellun hinnan laskun loivenemista voidaan odottaa sillä perusteella, että pitkällä aikavälillä paperien ja kartonkien kulutus kasvaa Kiinassa ja näin myös selluntarve. Kiina elää tuontisellun varassa eikä sellun tuotantokapasiteettia ole tulossa maailmaan lisää kahden seuraavan vuoden aikana.

Pöyryn asiantuntijan Timo Suhosen mukaan seuraavan suuren selluinvestoinnin on määrä käynnistyä Chilessä vuonna 2021, kun Arauco saa valmiiksi Bio Bio -hankkeensa. Se lisää lyhytkuituisen lehtipuusellun tuotantokapasiteettia noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.

Danske Bankin analyytikko Antti Koskivuori arvioi, että lähiaikoina sellun hinta jatkaa laskua.

"Näemme ehkä pohjat joskus kevään aikana ja sen jälkeen hinnat elpynevät loppuvuotta kohti."

Sellun kysynnän kasvua on vauhdittanut viime vuosina ennen kaikkea pehmopaperien kulutuksen kasvu Aasiassa.

"Trendin uskotaan jatkuvan tulevaisuudessa", Koskivuori sanoo.

Havusellun hinnan nousu alkoi vuoden 2016 puolella. Tämän vuoden alussa pitkäkuituisen havusellun tonnihinta oli ylittänyt 1 000 dollarin haamurajan Euroopassa. Nousu jatkui niin, että syyskuun lopussa kauppaa käytiin 1 230 dollarin hinnalla.

Kaikilla kolmella suurella – Metsä Groupilla, Stora Ensolla ja UPM:llä – selluliiketoiminnan liiketulos kohosi heinä–syyskuussa ennätykselliseen yli 30 prosenttiin liikevaihdosta.

Metsäyhtiöiden pörssikurssit kääntyivät laskuun ennen kuin merkkejä sellun hinnan heikkenemisestä Kiinan markkinoilta alkoi ilmaantua.

Metsä Groupiin kuuluvan pörssiyhtiön Metsä Boardin B-osakkeen hinta on pudonnut vuoden huipusta noin 50, Stora Enson R-osake noin 45 ja UPM:n osake noin 35 prosenttia.

Sellun merkitys metsäyhtiöiden tuloksissa vaihtelee. Suoraan liikevaihtoon suhteutettuna markkinasellun osuus on Metsä Boardilla suurempi kuin Stora Ensolla tai UPM:llä.

Suomeen on suunnitteilla useita havuselluun perustuvia miljardiluokan investointeja. Yhteensä ne lisäisivät puuntarvetta yli 16 miljoonaa kuutiometriä. Yhdestäkään ei vielä ole investointipäätöstä.

Kemijärveläisten perustama Boreal Bioref odottaa ympäristölupapäätöstä aluehallintovirastolta havu-, liuko- ja mikrokiteistä sellua valmistavasta tehtaasta, jonka tuotantokapasiteetti olisi noin 500 000 tonnia ja puuntarve lähes kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Jos investointipäätös tehdään, Boreal Biorefin omistuksen enemmistön on määrä siirtyä kiinalaiselle Shanyingille.

Finnpulp suunnittelee Kuopioon maailman suurinta havusellutehdasta, jonka kapasiteetti olisi 1,2 miljoonaa tonnia ja puuntarve 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhtiö odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä ympäristölupaan tehdyistä valituksista.

Finnpulpin omistajiin kuuluu kiinalainen Hengan 36,5 prosentin osuudella. MTK omistaa osakkeista 11,5 prosenttia.

KaiCell Fibersillä on suunnitteilla yhdessä kiinalaisen tekstiiliteollisuuskonsernin CHTC:n kanssa kapasiteetiltaan noin 450 000 tonnin ja puuntarpeeltaan kolmen miljoonan kuutiometrin tehdas Paltamoon. Hankkeesta jätettiin marraskuussa ympäristölupahakemus Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle.

Maailman suurin markkina­havusellun tuottaja Metsä Group pohtii Kemin sellutehtaan uudistamista.

Selvitettävänä on Äänekosken biotuotetehtaan kaltainen jätti, joka käyttäisi puuta vuodessa 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä olisi 3,6 miljoonaa kuutiota enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas tarvitsee.

Toinen vaihtoehto on uudistaa sellutehdas, mutta säilyttää sellun tuotantomäärä ja puunkulutus Kemissä nykyisellään.

Havuselluhankkeiden lisäksi puunkulutusta Suomessa lisäisi Stora Enson suunnitelma Oulun hienopaperikoneiden muuttamisesta kartonkikoneiksi.

Koneuudistusten yhteydessä Ouluun rakennettaisiin kemihierrettä (ctmp) valmistava tehdas. Havukuitupuun tarve kasvaisi investoinnin toteutuessa noin miljoona kuutiometriä vuodessa.

Stora Enso on ilmoittanut, että mahdollinen investointipäätös tehdään aikaisintaan vuoden 2019 alkupuolella.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sellun hinnan lasku himmentää metsäyhtiöiden tulosodotuksia – "Kyllähän arviot ovat synkistyneet sitä mukaan kun tämä vuosi on edennyt"

Metsäteollisuuden vienti pysyi ennallaan huhtikuussa – arvo 4,4 miljardia euroa

Lunawood ostaa Stora Enson Uimaharjun tehtaan lämpöpuutuotannon

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI