Metsä

Energialaitoksissa palavasta puusta alle pari prosenttia on järeää puuta

Kantojen nosto on puolittunut muutamassa vuodessa.
Kari Salonen
Metsänhoitosuosituksissa kehotetaan rajoittamaan kantojen nostoa, joten kantojen energiakäyttö on vähentynyt merkittävästi. Järeää puuta päätyy polttoon muun muassa luonnontuhojen seurauksena.

Bioenergia ry:n mukaan polttoon ohjautuu Suomessa hyvin vähän, alle 2 prosenttia, järeää puuta.

Markkinahinnat pitävät huolen, että järeä puu ohjautuu sahoille lähes aina täyttäessään laatuvaatimukset. Metsänhoidon tai metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän energiapuun hinta on huomattavasti alhaisempi.

Mänty- ja kuusitukin kantohinnat ylittävät tällä hetkellä keskimäärin 60 euroa kuutiolta. Koivutukista maksetaan yli 45 euroa kuutiolta. Järeästä energiapuusta puolestaan maksetaan kantohintoja, jotka lähentelevät korkeintaan kuitupuun hintoja eli alle 20 euroa kuutiolta.

2010-luvulla järeää puuta on poltettu energiaksi vuosittain noin 0,3–0,54 miljoonaa kuutiota. Suomen lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kaiken kaikkiaan kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2017 noin 20 miljoonaa kiintokuutiometriä. Järeän puun osuus oli siten 1,8 prosenttia.

Järeää puuta ohjautuu energiaksi eri syistä. Eteläisimmässä Suomessa polttoon ohjautuu maanousemasienen vaivaamia kuusia ja lahoja haapoja. Joskus pieni osa puista on liian järeitä sahoille. Yleinen maksimimitta on tyvipäästä enintään 55 senttiä paksuimmalta kohdalta. Järeän puuston määrä on Suomessa kasvanut viime vuosikymmeninä.

Kaupungeissa rakennettavilta tonteilta raivattavat puut saatetaan kaikki kuskata energiaksi kokonaistaloudellisista syistä.

Järeää energiapuuta syntyy myös luonnontuhojen, kuten kovan tuulen, lumikuorman tai hyönteistuhojen seurauksena.

Kantojen käyttö on puolittunut muutamassa vuodessa. Kun käyttö vielä vuonna 2013 oli 1,2 miljoonaa kuutiota, vuonna 2017 kantoja nostettiin enää 0,54 miljoonaa kuutiota. Nykyinen käyttö perustuu ensisijaisesti vanhoihin varastoihin ja maankäyttömuutosten, kuten rakentamisen ja pellonraivauksen aiheuttamaan kannonostoon.

Nykyisissä metsänhoitosuosituksissa (Tapio 2016) kehotetaan rajoittamaan kantojen nostoa korjuualoilla metsäluonnon monimuotoisuuden ja maaperän puuntuotoskyvyn turvaamiseksi.

Suositusten mukaan vanhoja kantoja tai halkaisijaltaan alle 20 cm paksuja kantoja ei korjata lainkaan. Halkaisijaltaan suurempia kantoja jätetään vähintään 25–50 kappaletta hehtaarille. Suositusten mukaan kannot myös jätetään kokonaan korjaamatta kalliometsissä, jyrkillä rinteillä, vesistöjen ja pienvesien suojakaistoilla sekä metsäojien pientareilla.

EU:n päivitettyyn uusiutuvan energian direktiiviin (RED2) sisällytettiin ensimmäistä kertaa puuenergian käytön kestävyyskriteerit. Yhtenä huomion kohteena olivat järeän puun ja kantojen energiakäyttö, joita käsitellään direktiivissä samoin kuin muitakin energiajakeita.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yli kaksi kolmasosaa päättäjistä lisäisi puuenergian käyttöä

Hakkureilla ronski näytös Askolassa

Tulisijoille harkitaan romutuspalkkiota – tavoitteena suitsia puunpolton päästöjä