Metsä

Aarre: Metsäkeskuksen Markku Remes: ”Avohakkuiden kiellolle ei ole ekologisia perusteita”

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes kannustaa pohtimaan sopivinta metsänkäsittelyä tapauskohtaisesti.
Jyrki Luukkonen
”Jatkuvaa ja jaksollista kasvatusta ei tule asettaa vastakkain”, Markku Remes sanoo.

Avohakkuita ei tulisi kieltää valtion metsissä, arvioi Markku Remes. Hän perustelee kantaansa sillä, että avohakkuiden kiellolle ei ole ekologisia perusteita.

”Osa metsälajeistamme hyötyy valosta ja paahteisista paikoista, osa varjoisista elinympäristöistä. Jos haluamme säilyttää monimuotoisuuden, tarvitsemme kaikenlaisia elinympäristöjä.”

Viime keväänä luontojärjestöt käynnistivät kampanjan, joka tähtää avohakkuiden kieltämiseen valtion metsissä. Aloite, joka keräsi vaaditut yli 50 000 allekirjoitusta, siirtyy huhtikuussa 2019 valittavan uuden eduskunnan käsiteltäväksi.

Ympäristöjärjestöjen mukaan avohakkuisiin perustuva metsätalous on johtanut esimerkiksi monien aikaisemmin tavallisten lintujen uhanalaistumiseen, mustikan peittävyyden vähenemiseen sekä retkeilymetsien luonnonrauhan rikkoutumiseen. Avohakkuiden tilalle luontojärjestöt esittävät siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn, niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen.

Monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta on aiemmin ollut talousmetsissä niukasti, mutta nykyään tilanne on korjaantumassa.

”Lahopuun määrä eteläisen Suomen metsissä on lisääntynyt 1930-luvulta lähtien. Nykyään sitä jätetään hakkuissa tarkoituksella, ja lumi- ja myrskytuhojen myötä sitä syntyy koko ajan lisää”, Remes muistuttaa.

Monille lintulajeille avohakkuualojen reunametsät ovat hyviä pesimäpaikkoja, koska aukko houkuttelee perhosia ja muita hyönteisiä. Monet pöllölajit hyötyvät uudistusalojen jyrsijöistä.

Ympäristöjärjestöt esittävät jatkuvapeitteistä kasvatusta keinona kamppailla ilmastonmuutosta vastaan, sillä avohakkuualoilta vapautuu hiiltä ilmakehään. Mitä Markku Remes tähän vastaa? Lue koko haastattelu Aarteen sivuilta.

Jutusta selviää myös, miten jatkuva kasvatus ja jaksollinen kasvatus eroavat toisistaan ja mitä riskejä Remes näissä menetelmissä näkee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsäkeskustelussa jahnukaista

Avohakkuita vastustava kansalaisaloite tarkoitus luovuttaa eduskunnalle ennen kesätaukoa

Siisti korjuujälki on pienen metsäpalveluyrityksen valttikortti – yläharvennusten erikoismies välttää hakkuita pimeällä