Metsä

Puulämmittäjät pitävät sähköntuontia aisoissa: Tulisijoissa pöhisee ydinvoimalallinen energiaa

Rami Marjamäki

Yrittäjä Heikki Wallenstjernan puhelin pirahtaa ja sähkölämmittäjä tilaa lastin Saloniemen tilan polttopuuta. Maamme sähkönkulutuksen talvisille ruuhkaviikoille on taas luvassa hieman helpotusta.

Suomalaiset ovat varsin uutteria puulämmittäjiä talvikuukausina. Taloustutkimus Oy selvitti viime vuoden lopulla tulisijan omistavien omakoti- ja paritaloasujien puulämmityskäytäntöjä. Kävi ilmi, että puolet heistä käyttää tulisijojaan lähes päivittäin loka- ja huhtikuun välisenä aikana.

Kun puu on päälämmitysmuoto, se hankitaan yleensä omasta metsästä.

”Jos kaikki sähkölämmittäjät päättäisivät lopettaa lisälämmityksen puulla, sähköä tarvittaisiin 9 prosenttia nykyistä enemmän talvikuukausien aikana”, arvioi tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta. ”Tuontisähköä tarvittaisiin 41 prosenttia enemmän.”

Kylminä kuukausina osittainenkin lämmitys puulla on viisasta paitsi lämmittäjän oman sähkölaskun myös yhteiskunnan kannalta. ”Puulämmitys vähentää sähkönkulutusta yhden ydinvoimalayksikön verran”, Holm vertaa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuodessa käytettävän polttopuun energiasisältö on 15 terawattituntia. Samaan energiantuotantoon yltävät Olkiluodon nykyiset kaksi ydinvoimalayksikköä Eurajoella.

”Pientalojen puulämmittäjät eivät kuluta ylimääräistä sähköä talvella, kun on huipputarve. Siten sähköä on käytettävissä muille.”

Vaikka nuorta polvea epäillään usein käytännön asioissa edeltäjiään tumpelommaksi, lämmitykseen ja uunien kanssa puuhailuun kiinnostusta näyttää riittävän. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan polttopuun kokonaiskulutus on noussut jatkuvasti.

”Yllättävän hyvin nuoretkin osaavat käyttää puuta”, toteaa Heikki Wallenstjerna.

Hänen tilansa sijaitsee Hämeenkyrön Ilottulassa, noin 30 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Tampere on iso opiskelijakaupunki ja opiskelijoita on myös Wallenstjernan asiakaskunnassa.

”Nykyään tulisijoja on aika hyvin taloissa. Surkeinta aikaa oli 1970- ja 1980-lukujen vaihde; silloin uuneja purettiin. Kun menin ostamaan luukkuja leivinuuniin, minulta kysyttiin, kuka sellaisia enää laittaa.”

Rami Marjamäki
Heikki Wallenstjernan klapiasiakkaista suurin osa asuu Tampereen seudulla.

Siitä ei ole tuoretta tutkimustietoa, kuinka moni puulämmittäjä hakee polttopuunsa omasta metsästään. Viimeisimmät Luken luvut ovat reilun kymmenen vuoden takaa. Tuolloin oman metsän puita poltti 60 prosenttia, ostopuita 23 prosenttia ja muualta ilmaiseksi saatuja puita 17 prosenttia.

”Arvioisin, että kaupallisen puun osuus on kasvanut”, sanoo puuenergia-asiantuntija Juha Hiitelä metsäkeskuksesta.

”Kun puu on päälämmitysmuoto, se hankitaan yleensä omasta metsästä. Lisälämmitys- ja mökkikäyttöön ostetaan enemmän.”

Taloustutkimus selvitti myös omakotiasukkaiden suhtautumista puulämmitykseen. Tulokset olivat varsin myönteiset.

Tutkimusjohtaja Holm arvioi, että suomalaiset suhtautuvat puulämmitykseen myönteisesti mutta vastuullisesti.

”Sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää. Joka kolmas toivoi neuvontaa ja valvontaa nuohouksesta, ja ekomerkkiä vähäpäästöisistä tulisijoista kannatti yli puolet. On tylsää olla naapuruston pahis.”

Ilmanlaadun heikkeneminen onkin puunpolton merkittävin haitta. Käry- ja nokipulmat korostuvat kuluttajakäytössä. Roskien polttaminen ja epäpuhdas palaminen tuottavat pienhiukkaspäästöjä.

Kaupungeissa ongelmia aiheuttavat myös pienet tilat. Kun kunnollista puuvarastoa ei ole, uuniin saattaa päätyä kosteaa puuta. Tämän on huomannut myös Wallenstjerna.

”Säilytystilat on otettava kuljetuksissakin huomioon. Ajan paljon tilauksia lava-autolla.”

Pienpolton päästötutkimusten perusteella pahimpia pössyttelijöitä ovat saunojen kiukaat. ”Niissä tekniikka on yksinkertainen eikä palaminen ole yhtä tehokasta kuin esimerkiksi varaavissa takoissa”, kertoo tutkimusinsinööri Mikko Savolahti Suomen ympäristökeskuksesta.

Tekniikka on kehittynyt kymmenen vuoden aikana, ja uusien kiukaiden päästöt ovat pienentyneet. Määrällisesti varaavat takat aiheuttavat melkein yhtä paljon päästöjä kuin kiukaat, koska niitä käytetään ahkerasti.

”Talvilämmityskausi näkyy piikkinä pientaloalueiden ilmanlaadussa. Talvella 31–66 prosenttia päästöistä voi aiheutua lähialueen puun pienpoltosta, kun keskimäärin suurin hiukkaspäästöjen lähde on kaukokulkeuma", Savolahti sanoo.

Suomessa on maailman puhtain ilma, totesi Itä-Suomen yliopiston dosentti Jarkko Tissari helmikuussa järjestetyssä puulämmityspäivässä. Erinomaisesta tilanteesta huolimatta puun pienpolton hiukkaspäästöistä koituu terveyshaittoja. Niistä kärsivät eniten vanhukset, lapset ja sairaat.

Mitä kehittyneempi on polttolaitteisto, sitä vähemmän päästöjä aiheutuu. ”Nykyajan klapikattiloissa päästöt ovat paljon pienemmät kuin tulisijoissa”, hän sanoi.

Tutkijoillekin on selvää, että suomalaiset nousisivat takajaloilleen, jos polttoa ryhdyttäisiin rajoittamaan.

”Puunpolttokielto ei käy suomalaisten mentaliteettiin.”

Taloustutkimuksen kysely kohdistettiin omakotiasujille ja omakotitalon ostoa harkitseville. Luottamusväli on +/- 1,5 prosenttiyksikköä.

Rami Marjamäki
Suomalaiset ovat innokkaita puulämmittäjiä eikä into näytä laantuvan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hengähdyspaikka: Venäjällä kasvatetaan ruokaa, Suomessa keskitytään kauniisiin puutarhaistutuksiin

Polttopuuyrittäjän yllättävä linjaus: Ei koskaan itse lämmitä koivuklapeilla

Tulisijoille harkitaan romutuspalkkiota – tavoitteena suitsia puunpolton päästöjä

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI