Metsä

Viime syksyn puolukkasato heikoin vuosikymmeniin – sieni- ja mustikkasadot kohtuullisia

Puolukan ja lakan sadot jäivät viime kesän kuivuuden takia pieniksi. Mustikoita poimittiin edellisvuotta enemmän.
Jaana Kankaanpää
Puolukka kypsyi viime vuonna varhain, ja sato jäi kesän kuivuuden ja helteen takia ennätysalhaiseksi.

Viime vuoden helteinen ja kuuma kesä tuotti heikoimman puolukkasadon vuosikymmeniin, tiedottaa Ruokavirasto.

Puolukka kypsyi varhain, ja sato jäi kesän kuivuuden takia ennätysalhaiseksi. Myös lakka- ja karpalosadot jäivät pieniksi.

Puolukkaa kerättiin yhteensä vain vajaat 2,1 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet poimittiin Länsi-Suomesta. Kerätystä puolukasta viisi prosenttia on luomusertifioitua.

Lakkasato oli huono ja sitä kerättiin myyntiin 73 000 kiloa. Lakasta 58 prosenttia oli luomulakkaa. Karpalosato oli keskinkertainen ja myyntimäärä oli vajaat 13 000 kiloa.

Mustikkaa saatiin edellisvuotta enemmän, mutta marjat jäivät kuivuuden vuoksi tavanomaista pienemmiksi.

Myyntiin mustikkaa kerättiin 5,9 miljoonaa kiloa, joka on 2,2 miljoonaa kiloa edellisvuotta suurempi määrä.

Eniten mustikkaa kerättiin myyntiin Lapin alueella. Kerätystä mustikasta 58 prosenttia poimittiin luomusertifioidulta keruualueelta.

Mustikkaa vietiin jäädytettynä Kiinaan 700 000 kiloa ja Ruotsiin 500 000 kiloa sekä pieni määrä tuoreena Viroon. Vientimustikan määrä laski edellisvuodesta yli miljoonalla kilolla.

Mustikkaa myös tuodaan Suomeen: 1,2 miljoonaa kiloa jäädytettyä mustikkaa tuotiin Ruotsista ja yli 500 000 kiloa tuoremustikkaa Alankomaista

Kesän kuivuus siirsi myös sienestyskautta myöhemmäksi.

Vientisienenä tärkeää herkkutattia tuli myyntiin vajaat 275 000 kiloa, mikä oli noin nelinkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.

Haaparouskua kerättiin 62 000 kiloa ja kangasrouskua 23 000 kiloa.

Kantarellisato oli heikko ja useita viikkoja myöhässä. Kantarelleja kerättiin vajaat 16 000 kiloa.

Ulkomaalaisia poimijoita tuli Suomeen marjayritysten kutsumina vähemmän kuin edellisinä vuosina, noin 3 000.

Ulkomaalaiset poimijat poimivat kuitenkin 93 prosenttia luonnonmarjoista. Vuonna 2017 osuus oli 75 prosenttia. Suurin osa poimijoista oli thaimaalaisia.

Kun marjoja oli tarjolla tavallista pienempi määrä, niistä maksettiin aiempia vuosia korkeampi hinta.

Luonnonmarjoista ja -sienistä maksettu kokonaistulo nousi reilun viidenneksen edellisvuodesta, mutta jäi kuitenkin vuosikymmenen alun huippuvuosista marjojen pienemmän määrän vuoksi.

Satotiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimukseen 2018. Tutkimuksen tilaaja on Ruokavirasto ja tutkimuksen tekijä on Kantar TNS Agri Oy.Tulokset eivät sisällä suoramyyntiä kuluttajille ja suurkeittiöille sekä kotitalouspoimintaa. Vain osa torikaupasta on mukana.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ennätyskuiva kevät piinaa Ruotsissa - satoja ruohikkopaloja sammutettu parin viikon aikana

EU tuo viljaa enemmän kuin vie ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – syynä viime vuoden poikkeuksellinen kuivuus

Kuivuustuki maksuun ensi viikolla: Rahaa tulossa yli 13 600 tilalle