Metsä

Metsänomistajilla on lähes kaksinkertainen määrä ääniä siihen, millä eurovaali viimeksi voitettiin

MTK toivoo, että EU-parlamenttiin saadaan metsätalouden merkitystä korostavia ehdokkaita.
Petteri Kivimäki
Mikko Tiirola raivasi taimikoitaan viikko sitten Petäjävedellä.

Metsänomistajien kannattaa paneutua EU-vaaleihin ihan tosissaan. EU:n merkitys on jatkuvasti noussut myös metsäasioissa. Siksi on tärkeää saada EU-parlamenttiin metsätalouden merkitystä korostavia ehdokkaita.

"Taannoiset Lulucf- ja RED II -väännöt näyttivät, että EU:n rooli metsäasioissa on kasvussa, vaikkei varsinaista metsäpolitiikkaa EU:ssa olekaan.", toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Lulucf lyhenne kätki sisäänsä sen, miten maankäyttö ja metsätalous huomioidaan EU:n ilmastotavoitteissa. Sen osalta Suomi sai lopulta ratkaisun, jonka kanssa voi elää.

RED II sisälsi bioenergian kestävyyskriteerit.

Tuleva EU-parlamentti käsittelee molempien päätösten jatkotulkintoja. Raamit on sovittu vain vuoteen 2025 saakka.

Tiirolan mukaan metsäasiat nousevat EU:ssa esille juuri ilmasto-, energia- ja monimuotoisuuskysymysten kautta.

"Karkuun EU sääntelyä ei päästä, vaikka metsäpolitiikka halutaankin pitää kansallisena. Tarvitsemme nykyistä vahvempaa EU:n metsästrategiaa. Seuraavalla parlamenttikaudella sitä pitäisi päivittää niin, että siitä saisi tukea metsäasioiden käsittelyyn muissa yhteyksissä."

Ongelmana on, että suurimmalle osalle EU-parlamentaarikkoja metsätalous on täysin vierasta. Keski- ja Etelä-Euroopassa tietämys metsätaloudesta on hyvin heikkoa ja metsien merkitys jotain muuta kuin meillä.

"Suomalaisten EU-parlamentaarikkojen pitää pystyä nostamaan ja perustelemaan metsäasioita omissa ryhmissään ja valiokunnissaan. Siksi ei ole yhdentekevää, ketä Brysseliin äänestetään."

EU-vaaleissa korostuvat henkilöt. EU-parlamentissa ei ole eduskunnan kaltaista ryhmäkuria, joten mepit voivat äänestää enemmän oman mielensä mukaan.

Se näkyi viime kaudella esimerkiksi lulucf-kysymyksessä. Suomen EU-edustajien äänet hajosivat ratkaisevissa äänestyksissä.

Jopa saman puolueen edustajat saattoivat äänestää aivan eri lailla.

Sen sijaan esimerkiksi Ruotsin edustajat pysyivät kasassa ja äänestivät kansallisena pidetyn edun mukaisesti. Samoin teki tietenkin myös pääosa Suomen edustajista.

Kiinnostus EU-vaaleihin oli viimeksi vähäistä. Metropolialueella äänestämässä kävi yli puolet äänioikeutetuista. Maakunnissa ja maaseudulla äänestysvilkkaus jäi alle 40 prosenttiin.

Tiirola toivoo asiaan muutosta, sillä EU-parlamentaarikoilla on suuri merkitys nimenomaan maakuntien ja maaseudun elinkeinoille.

Myös ehdokkaan kanta ja kiinnostus metsäasioihin kannattaa selvittää etukäteen ja suhtautuminen metsänomistajien edunvalvontaan Brysselissä.

Tiirolan mukaan edellisissä eurovaaleissa eniten ääniä saanut puolue keräsi noin 390 000 ääntä. Metsänomistajia Suomessa on lähes kaksinkertainen määrä.

MTK tekee aktiivisesti yhteistyötä EU-parlamentaarikkojen kanssa, sekä suoraan että pohjoismaisten metsäomistajien yhteistyöorganisaation NSF:n, Euroopan Metsänomistajien CEPF:n ja eurooppalaisten tuottajien keskusjärjestön Copan kautta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Brexit pitää metsäyhtiöitä varpaillaan – sopimukseton ero tarkoittaisi lisätulleja puutuotteille

Ruotsalaisyhtiön tuloskunto ei petä – SCA porskuttaa kärjessä, IP tulee hännillä

MTK:n Tiirola EU:n hiilinielulaskelmista: "Ei biologian kanssa mitään tekemistä"

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI